Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 26.10.2021

Ilmastouutisia

Valtion aluehallinnon asiantuntijuutta tarvitaan Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseen – hallinto tiivistää yhteistyötään


15.10.2021 07:38

Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää työtä yhteiskunnan eri tasoilla – niin yksilö-, kunta-, alue- kuin valtakunnallisellakin tasolla. Valtion aluehallinnon viranomaisilla on tässä keskeinen rooli oman alueensa asiantuntijoina. Yhteistyötä maakunnan eri toimijoiden kanssa on tehty pitkään, joten kokonaisvaltaiselle ilmastotyölle on alueilla hyvät edellytykset.

Valtion koko aluehallinto tarvitaan ilmastotyöhön yli sektorirajojen. Aluehallinnon strategiaseminaarissa kokoonnuttiin 29.9.2021 miettimään, millainen lupa aluehallinnolla on ottaa ilmastokysymykset kokonaisuutena haltuun. Seminaarissa laajan osallistujajoukon muodostivat poikkisektoraalisen teeman mukaisesti aluehallintovirastot (AVIt), ELY-keskukset, näitä ohjaavat ministeriöt ja keskusvirastot sekä maakuntien liitot.

Seminaarin punaisena lankana oli ”lupa tehdä” – eli mahdollisuus kehittää ja uudistaa työtä ilmaston kannalta parempiin toimintatapoihin. Taustalla on jo vahva ELY-keskuksissa muodostettu kokonaiskäsitys ilmastotyön moninaisista tekemisen tavoista, ja nyt haetaan työn vaikuttavuuden lisäämistä. Tämä tarkoittaa muun muassa tiedon välittämistä ja käyttöön saattamista, hallinnon linjausten, ohjeiden ja oppaiden päivittämistä sekä tilan ja resurssien antamista ilmastokehittämiselle.

Seminaarin perusteella ministeriöt antavat aluehallinnolle täyden tukensa toimia alueensa parhaina asiantuntijoina.

–Yhteinen ilmastotyö on polkaistu hienosti käyntiin. Jo AVI-ELY-strategian valmistelutyössä onnistuttiin hienosti tunnistamaan toimintaympäristön muutosvoimat, kuten ilmastonmuutos. Nämä muutosvoimat ovat vain voimistuneet parin viime vuoden aikana. Osaava asiantuntijajoukko on avainasemassa ilmastotyössä ja tunnistamassa kestävyyden eri ulottuvuuksia omassa työssään. Aluehallinto on ilmastotyössä yhdessä – ja lupaankin tukea tehtäväalueet ja vastuualuerajat ylittävää toimintatapaa koko aluehallinnossa, kannustaa osastopäällikkö Marja-Riitta Pihlman työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Aluehallinto toteuttaa toiminnassaan valtakunnallisia linjauksia, mutta pystyy myös välittämään tietoa alueille ja alueilta. Sillä on siis myös tärkeä rooli alueiden näkemysten viestimisestä valtakunnan tasolle.

– Aluehallinto voi edistää ilmastotavoitteita paitsi omilla toimintatavoillaan, myös edistämällä näkökulmia suhteessa asiakkaisiin. Aluehallinnon ohjaukseen on moninaisia keinoja, ja ilmaston kaltaiset, nopeaa toimintaa vaativat kysymykset haastavat myös ohjausta. Aluehallinnon vahvuuksia ovat aluenäkökulmat, hyvä keskusteluyhteys ministeriöiden kanssa ja monialaisuus. Koko valtionhallinnon tulisi ottaa hiilineutraalius 2035 arvovalinnakseen, jolloin tämä ohjaa kaikkea toimintaa ilman, että se tulee erikseen kirjata jokaiseen tehtävään, kertoo osastopäällikkö Juha Sarkio valtiovarainministeriöstä.

Valtion aluehallinnolla on ilmastoasioissa vaikutusta – lähes kaikkeen

Ilmastotavoitteiden – niin hillinnän kuin sopeutumisenkin – merkitys on laajalti ymmärretty. Seminaarissa korostettiin, että Suomen hiilineutraaliustavoite vaatii kaikkien panosta. Aluehallinto toimeenpanee linjauksia ja päätöksiä, joita koko maata kattaen tehdään. Lisäksi merkitystä on myös aluekehittämisen ja rahoituksen instrumenttien hyödyntämisellä ilmastomyönteisten ratkaisujen kehittämiseksi.

– Valtion aluehallinnolla on aluetasolla yhteen kokoavaa ymmärrystä ja osaamista – tämä osaaminen tulisi saada parhaimmalla tavalla käyttöön. Aluehallinto voi luoda edellytyksiä ilmastotoimiin, mikä voi edelleen voimistaa, jouduttaa ja terävöittää toimintaa. Aluehallinnon rooli ilmastotyössä kytkeytyy lähes kaikkeen, kiteyttää Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, emeritusprofessori Markku Ollikainen.

Ilmastotavoitteiden saavuttamisessa elinkeinoelämän ratkaisuilla on merkittävä rooli. EU:n uudella rahoituskaudella ja uudentyyppisillä rahastoilla voidaan edistää myös ilmastotavoitteita. ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen rooli muun muassa JTF- ja RRF-rahastoissa tulee olemaan keskeinen. Tavoitteena on tukea uutta ilmaston kannalta hyödyllistä yritystoimintaa ja innovaatioita sekä edistää Suomen elinvoimaa ja asemaa kansainvälisesti kiinnostavana ilmastotoimijana. Suomi on jo nyt kärkimaita vihreän siirtymän ja puhtaiden teknologioiden osalta, ja tämä potentiaali pitäisi kyetä myös tuotteistamaan ja kaupallistamaan – tässäkin on merkittävä ilmasto-osaamisen kehittämisen paikka!

(Yhteis)ilmastotyö jatkuu aluehallintovirastoissa ja ELY-keskuksissa

Ilmastotekeminen jatkuu aluehallintovirastoissa ja ELY-keskuksissa kaikilla vastuualueilla. Myös tärkeät asiantuntijaverkostot, aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten ilmastoryhmä sekä ELY-keskusten ilmastoasiantuntijaverkosto, jatkavat työtään.

ELY-keskusten ilmastorajapintoja on selvitetty tiekartassa, jossa on todettu, että jopa 80 prosenttia alueen päästöistä kulkee ELY-keskusten läpi erilaisissa aluekehittämisen, rahoituksen, ympäristöasioiden, maaseudun kehittämisen ja liikenteen tehtävissä. ELY-keskuksilla on keskeinen rooli myös ilmastonmuutokseen sopeutumisessa: vuoteen 2022 voimassa olevan kansallisen sopeutumisen suunnitelman toimenpidealueista 10 liittyy ELY-keskuksen toimintaan. Sopeutumisen kysymyksessä ELY-keskukset esimerkiksi hoitavat lakisääteisesti muun muassa laajoja vesistötehtäviä sekä luonnon monimuotoisuuden edistämistä.

Aluehallintovirastossa ilmastotoimia on tunnistettu kädenjälki-jalanjälki-erottelulla. Keskeisimpänä työkaluna oman toiminnan hiilijalanjäljen pienentämiseksi ovat digitalisaatio, matkustamisen tavat ja monitilatyökonseptin hyödyntäminen. Sidosryhmiin vaikuttavassa, eli kädenjälkityössä, ilmastotekoja voidaan tehdä sekä hillintään että sopeutumiseen liittyen. Sopeutumisessa näitä ovat muun muassa metsäpalolentojen tähystystoiminta, varautumisen yhteensovittaminen ja jatkuvuuden hallinta. Hillinnässä taas osaamisen kehittäminen Agenda 2030 -tavoitteiden mukaisesti sekä ympäristö- ja vesitalousratkaisut, joilla rajoitetaan teollisen toiminnan päästöjä ja vaikutuksia.

– Suuret laivat kääntyvät hitaasti, ja siksi on tärkeää muistaa, että siirtymällä hiilineutraaliin yhteiskuntaan on kiire ja että tarvitsemme kaikkien toimijoiden panosta. Lupa valtion aluehallinnonkokonaisvaltaiselle ilmastotyölle on viimeistään nyt saatu, ja tästä on hyvä jatkaa yhteistyössä eteenpäin kohti hiilineutraalia Suomea 2035, yhteen vetää ylijohtaja Leena Ylä-Mononen ympäristöministeriöstä.

ELY-keskukset/CO2-raportti

Bookmark and Share






38


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Orivesi
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Savonlinna
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska