Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 26.10.2021

Ilmastouutisia

Kohti julkisen sektorin murrosta - ELY-keskusten ilmastorooli on tärkeä osa Suomen hiilineutraaliuden tavoittelua


11.10.2021 07:20

ELY-keskuksilla on osana valtion aluehallintoa merkittävä rooli ilmastotavoitteiden edistäjänä. ELY-keskusten ilmastotiekarttatyössä on arvioitu, että ELY-keskuksen tehtävät liittyvät jollain tapaa jopa 80 % alueiden ilmastopäästöistä. Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 2022 14:sta toimenpidealueesta 10 liittyy ELY-keskusten tehtäviin. Jatkossa laskentoja pyritään edelleen tarkentamaan ja saamaan uutta tietoa myös tehtäväkohtaisesti.

Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta on yksi aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten strategian painopisteistä. Sen myötä ilmastotyö jalkautuu poikkileikkaavasti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtäviin kaikille vastuualueille.

- Ilmastokarttatyön myötä tunnistimme, että virastojen työssä on paljon potentiaalia; jopa 80 % alueiden ilmastopäästöistä kulkee ELY-keskusten kautta. ELY-keskusten ilmastotyössä korostuu ns. ilmastokädenjäljen merkitys: mikä on se vaikuttavuus, jota voidaan saada aikaan tukemalla alueen eri toimijoiden ilmastotyötä, kertoo johtava asiantuntija Soili Ingelin ilmastokarttatyötä johtaneesta Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

ELY-keskusten vahvuus ilmastotyössä on monialainen asiantuntemus

ELY-keskuksen vahva ilmastorooli muodostuu yhteistyöstä, monialaisuudesta ja asiantuntijuudesta. ELY-keskukset edistävät ilmastotavoitteita laaja-alaisesti mm. moninaisten hyvään elinympäristöön pyrkivien lainsäädäntöjen sekä alueyhteistyön kautta. Myös sopeutumistyötä tehdään ELY-keskuksissa jo nyt esimerkiksi tulvariskien hallinnassa ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa.

- Ympäristöministeriön hallinnonalaan kytkeytyvät monet isot ympäristöhaasteet. Ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen edistämistyössä esimerkiksi luontokadon huomioon ottaminen on tärkeää. EU:n uusilla rahoitusmekanismeilla, kuten Kestävän kasvun -ohjelmalla tavoiteltavat investoinnit vauhdittavat siirtymistä hiilineutraaliin kiertotalousyhteiskuntaan, ja tätä muutosta myös ELY-keskukset ovat vauhdittamassa, kertoo ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johtaja Mari Rajala Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Mm. ELY-keskusten aluekehitystyössä on paljon potentiaalia ottaa haltuun ilmastonmuutoksen tuomia mahdollisuuksia elinkeinoelämälle.

- Uusi EU-rahoituskausi tuo aiempaa vahvemmin myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen mahdollisuudet osaksi rahoituskokonaisuutta. Myös kiertotalouden potentiaali tulisi tunnistaa osana ilmastotyötä, kertoo ylijohtaja Pasi Patrikainen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueelta.

Liikennekysymyksissä potentiaalia on sekä hillinnässä, mutta myös toimintavarmuuden ylläpitämisessä.

- Tulevaisuudessa kasvaviin sademääriin ja kelirikon lisääntymiseen varautuminen on haaste teiden kunnolle. Esimerkiksi kuivatusten ja hulevesien hallinnan paremmalla suunnittelulla voidaan varautua näihin tuleviin riskeihin. Tämä edistää elinkeinoelämän ja koko yhteiskunnan toimintavarmuutta, kertoo ylijohtaja Jaakko Ylinampa Lapin ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueelta

Ilmastotiekartassa selvitettiin ELY-keskusten ilmastovaikuttavuutta

ELY-keskusten ilmastovaikuttavuutta kartoitettiin ELY-keskusten ilmastotiekarttatyössä, missä perustettiin myös ELY-keskusten ilmastoasiantuntijaverkosto.

- Hiilikädenjälki on vielä liian vähällä huomiolla osana ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tiekarttatyössä on tunnistettu ELY-keskusten suuri potentiaali edistää alueidensa tavoitteita. Jokaisen ELY-keskuksen aikaansaama vaikutus myös kertautuu myös valtakunnallisesti. Monipuolinen kuntayhteistyö on tärkeä osa ELY-keskusten toimintaa, painottaa ohjelmapäällikkö Olli-Pekka Pietiläinen ympäristöministeriöstä.

Ilmastotiekarttatyössä tunnistettiin 51 kehittämiskohdetta, joiden avulla ELY-keskus voi omalla toiminnallaan edistää ilmastotoimenpiteitä eri sektoreilla ja sektoreiden välillä. Ilmastonmuutoksen hillinnässä vaikuttavimpia teemoja ELY-keskusten työssä ovat kiertotalouden, kestävämmän kulkutapajakauman, ilmastokestävän yhdyskuntarakenteen sekä rahoituksen edistäminen. Sopeutumistyössä vaikuttavuutta on erityisesti vesikysymyksissä tulvariskien hallinnassa, kuten vesistösäännöstelyissä. Merkittävä kysymys on myös koko yhteiskunnan toimintavarmuus.

Selvityksessä onkin huomionarvioista hillinnän ja sopeutumisen yhteensovittaminen. Näitä näkökulmien edistetään ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön tuella. Hillinnän ja sopeutumisen synergiahyötyjä löytyy erityisesti vesiensuojelusta ja valuma-aluetasoisen vesienhallinnan kehittämisestä.

- Menneen kesän poikkeukselliset helteet ja kuivuus ovat esimakua muuttuvan ilmaston vaikutuksista. Ilmastonmuutoksen hillintä on ensisijaista, mutta mm. IPCC:n tuoreen raportin mukaan osa peruuttamattomista muutoksista on jo näkyvissä. Alueellisilla ja paikallisilla toimilla on suuri merkitys sopeutumistyön kokonaisuudessa ja ELY-keskukset ovat keskeisessä roolissa tämän työn onnistumisessa. Valmisteilla olevassa uudessa kansallisessa sopeutumissuunnitelmassa vahvistetaan entisestään myös alueellista sopeutumistyötä, kertoo neuvotteleva virkamies Kirsi Mäkinen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Ilmastotyö jatkuu ELY-keskuksissa omaa toimintaa kehittämällä ja osallistumalla oman alueen ilmastotyöhön

Ilmastotyötä jatketaan ELY-keskuksissa ilmastotiekarttatyössä tunnistettuja toimia kehittämällä ja aktiivisella osallistumisella oman alueen ilmastotyöhön.

ELY-keskusten ilmastotyöhön voi tutustua mm. ELY-keskukset ilmastotoimijoina -verkkosivulla, joilta löytyy myös alueellista ELY-kohtaista tietoa ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen tehtävistä.

ELY-keskukset/CO2-raportti

Bookmark and Share






38


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Orivesi
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Savonlinna
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska