Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 26.10.2021

Ilmastouutisia

EU:n LIFE-rahastosta ennätyssuuri rahoitus suomalaiselle jokihelmisimpukan elinympäristöhankkeelle


27.09.2021 07:49

Euroopan komissio myönsi noin 9,5 miljoonaa euroa jokihelmisimpukan eli raakun ja sen isäntäkalojen, lohen ja taimenen, elinympäristöjen parantamiseen Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Jyväskylän yliopiston koordinoima kuusivuotinen LIFE Revives -projekti alkoi syyskuun alussa.

”Jokihelmisimpukka on Suomen luonnon pitkäikäisin eläinlaji, mutta se voi hyvin vain muutamassa joessa. Siksi työ raakun elinympäristöjen elvyttämiseksi on äärimmäisen tärkeää. Jokihelmisimpukka on niin sanottu sateenvarjolaji, jonka elinvoimainen esiintyminen kertoo virtavesiekosysteemin hyvästä tilasta. Siellä, missä raakku viihtyy, voi moni muukin virtavesilaji hyvin. Raakku ja vaeltavien lohi- ja taimenkantojen elvyttäminen kulkevat käsi kädessä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Komission myöntämästä 9,5 miljoonan euron potista Suomessa tehtäviin toimiin kohdistuu noin 5,9 miljoonaa euroa LIFE-rahoitusta.

”Hanke on yksi rahoitukseltaan mittavimmista LIFE-hankkeista Suomessa. Erityistä vaikuttavuutta hankkeeseen tuo ulottuminen Suomen rajojen ulkopuolelle. LIFE-hankkeiden erityispiirre ja arvo on siinä, että kansallisesti hyväksi havaittuja ratkaisuja ja käytäntöjä esimerkiksi elinympäristöjen kunnostamisessa levitetään ja jaetaan EU-maiden kesken”, erityisasiantuntija Milka Parviainen ympäristöministeriöstä sanoo.

LIFE Revives - Jokihelmisimpukan ja sen elinympäristöjen elvyttäminen

Projektissa kunnostetaan ja elvytetään raakkujen jokielinympäristöjä sekä niiden puskuri- ja valuma-alueita. Kohteena on yhteensä 14 suurempaa jokialuetta, joilla on 69 pienempää jokea. Niistä 32 sijaitsee Pohjois- ja Länsi-Suomessa, 36 Pohjois-Ruotsissa ja yksi Virossa. Suomen kohdejoissa asustaa 25 prosenttia maan raakkupopulaatioista, Ruotsin joissa 3,6 prosenttia ja Viron projektialueella 100 prosenttia maan raakkupopulaatioista. Jokikunnostusten vaikutusalue tulee olemaan kooltaan noin 77 ha ja 117 kilometriä ja valuma-alueen toimien vaikutusalue noin 3 650 hehtaaria.

Projektissa ovat mukana Suomessa Metsähallitus Luontopalvelut, Metsähallitus Metsätalous Oy sekä Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Ruotsalaiset projektipartnerit ovat Länsstyrelsen i Norrbottens län, Sportfiskarna, SCA Skog AB sekä Sveaskog Förvaltnings AB, ja virolaiset partnerit ovat State Forest Management Centre sekä Tartton yliopisto.

Partnereiden omarahoituksen osuus projektibudjetista on runsas 3,7 miljoona euroa. Lisäksi yhdeksän osarahoittajaa (ympäristöministeriö, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY-keskukset, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, R Erik ja Bror Serlachiuksen säätiö, WWF Finland, Swedish Agency for Marine and Water Management sekä Viron ympäristöministeriö) rahoittaa projektia noin 2,6 miljoonalla eurolla. Hankkeen kokonaisbudjetti on liki 15,9 miljoonaa euroa.

Hankkeen valmisteluun avustusta ympäristöministeriöstä

Hankkeen osarahoittamisen lisäksi ympäristöministeriö myönsi Jyväskylän yliopistolle avustusta hankehakemuksen valmisteluun.
”Yhteensä 15 000 euron valmisteluavustuksella oli olennainen rooli siinä, että saimme valmisteltua hakemuksen huolella määräaikaan mennessä. Pohjatyötä hankkeen valmistelemiseksi teimme useamman vuoden”, projektin vastuullinen tutkija Jouni Taskinen Jyväskylän yliopistosta kertoo.

Ympäristöministeriö/CO2-raportti

Bookmark and Share






38


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Orivesi
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Savonlinna
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska