Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 27.09.2021

Ilmastouutisia

Luontolahja-kampanja innostaa suojelemaan suomalaista luontoa


30.06.2021 07:13

Suomalainen luonto on todellinen lahja meille kaikille ja vastuunamme on turvata sen monimuotoisuus.

Perjantaina 18.6. käynnistyi Luontolahja-kampanja, joka kannustaa suojelemaan suomalaista luontoa. Kampanjan aikana kertyneet yksityisten henkilöiden ja yritysten suojelemat hehtaarit lasketaan yhteen, ja valtio suojelee vastaavan määrän omilta mailtaan.

"Suomalainen luonto on todellinen lahja meille kaikille ja vastuunamme on turvata sen monimuotoisuus. Yksi tapa on suojella kauniit ja rakkaat kohteet tuleville sukupolville", sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

"Edellisen kerran luontolahjoja annettiin Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi. Olimme hallituksessa yksimielisiä siitä, että kampanja ansaitsi jatkoa", toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
Luontolahja-kampanja on osa pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmaa ja sen toteutuksesta vastaavat ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö. Kampanja on jatkoa Suomi 100 –juhlavuoden kampanjalle, joka toteutettiin nimellä Luontolahjani satavuotiaalle. Vuonna 2017 kampanjassa perustettiin yhteensä 170 suojelualuetta, jotka ovat yhteensä 3064 hehtaaria. Kampanja ylitti siis reilusti tavoitteensa, joka oli 1800 hehtaaria.

Kampanjaan voivat osallistua yksityiset tahot

Kampanja on koko maan laajuinen, pois lukien Ahvenanmaa. Kampanjaan voi osallistua ottamalla yhteyttä osoitteessa ym.fi/luontolahja. ELY-keskukset perustavat tarjotuista alueista pysyviä yksityisiä luonnonsuojelualueita.

Suojeltavien valtion alueiden suuruus on yhteensä enintään 5000 hehtaaria. Mukaan kampanjaan lasketaan kaikki yksityisten tahojen vuoden 2019 alusta suojeluun lahjoittamat kohteet. Kampanja kestää vuoden 2022 loppuun saakka. Metsähallitus valitsee kampanjan lopussa valtion suojeltavat kohteet hallinnoimiltaan mailta.

Myös kunnat ja seurakunnat voivat antaa oman Luontolahjansa, mutta niiden lahjoittamiaan alueita ei lasketa mukaan yksityisten lahjoittamaan hehtaarimäärään, jonka valtio tuplaa omilta mailtaan. Lahjoitetuista vesialueista valtio ei osoita vastinmaita.

Kohteeksi kelpaavat kaikki erityisen luonnonkauniit tai monimuotoiset kohteet

Kampanjaan voi ehdottaa kaikkia kohteita, jotka täyttävät luonnonsuojelulain edellytykset luonnonsuojelualueen perustamiselle. Mukaan käyvät siis kaikki luonnonkauniit tai muuten edustavat kohteet. Luonnonsuojelualueen perustamisen yleisenä edellytyksenä on, että:
• alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eliölaji, eliöyhteisö tai ekosysteemi;
• alueella on luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja;
• alueella on erikoinen tai harvinainen luonnonmuodostuma;
• alue on erityisen luonnonkaunis;
• alueella on harvinaistuva perinneluontotyyppi;
• luontotyypin tai eliölajin suotuisan suojelutason säilyttäminen tai saavuttaminen sitä vaatii; tai
• alue on muutoin niin edustava, tyypillinen tai arvokas, että sen suojelu voidaan katsoa luonnon monimuotoisuuden tai kauneuden säilyttämisen kannalta tarpeelliseksi.

Maa- ja metsätalousministeriö/CO2-raport

Bookmark and Share






26


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Orivesi
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska