Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 13.05.2021

Ilmastouutisia

Jätelakiesitys vauhdittaa jätteiden erilliskeräystä ja kiertotaloutta


31.03.2021 08:04

Tavoitteen saavuttaminen vaatii nykyistä huomattavasti tehokkaampaa lajittelua, sillä kierrätysaste on ollut viime vuosina 41-43 prosenttia (painosta). Erityisesti biojätteen kierrätystä on lisättävä merkittävästi.

Kuva: VAV

Valtioneuvosto hyväksyi tänään hallituksen esityksen jätelain ja siihen liittyvien eräiden muiden lakien muuttamiseksi. Kiertotaloutta edistetään antamalla kunnille, jätteen haltijoille sekä pakkausten tuottajille nykyistä selvästi tiukempia velvoitteita jätteiden erilliskeräykseen. Yksi keskeinen muutos olisi, että kuntien on järjestettävä keskitetysti erilliskerättävien jätteiden kuljetus.

Vuonna 2025 Suomessa tulee kierrättää 55 prosenttia yhdyskuntajätteestä ja vuonna 2035 jo 65 prosenttia. Tavoitteen saavuttaminen vaatii nykyistä huomattavasti tehokkaampaa lajittelua, sillä kierrätysaste on ollut viime vuosina 41-43 prosenttia (painosta). Erityisesti biojätteen kierrätystä on lisättävä merkittävästi. Pakkausjätteiden kierrätystavoitteet kiristyvät asteittain nykyisestä 55 prosentista 70 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Kullekin pakkausmateriaalille on omat tavoitteensa.

”Jätelain uudistaminen edistää kiertotaloutta. Kunnianhimoisemmat erilliskeräysvaatimukset lisäävät jätteenkuljetukseen ja jätteen hyödyntämiseen liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja. Kotitaloudet saavat entistä paremmat mahdollisuudet jätteen lajitteluun”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Tehokas erilliskeräys välttämätön kierrätysasteen nostamiseksi

Esitys laajentaisi jätteiden erilliskeräystä selvästi nykyisestä. Lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet olisi lajiteltava ja kerättävä erikseen kierrätystä tai muuta hyödyntämistä varten. Erilliskerättyä jätettä ei enää saisi viedä kaatopaikalle eikä poltettavaksi.

Konkreettisista eri toimijoihin kohdistettavista erilliskeräysvelvoitteista säädettäisiin myöhemmin annettavilla asetuksilla. Tarkoituksena on esimerkiksi, että biojätteen erilliskeräys käynnistyisi kaikissa taajamien vähintään viiden huoneiston kiinteistöissä viimeistään heinäkuussa 2022 ja pienmetallijätteen ja pakkausjätteen erilliskeräys viimeistään heinäkuussa 2023. Lisäksi biojätteen erilliskeräys laajenisi yli 10 000 asukkaan taajamissa kaikille kiinteistöille viimeistään heinäkuussa 2024. Tekstiilijätteen alueellinen vastaanotto alkaisi vuoden viimeistään 2023 alusta.

Kunnat järjestävät erilliskerättävien jätteiden kuljetuksen

Esityksen mukaan kunta kilpailuttaisi ja järjestäisi erilliskerättävien jätteiden eli biojätteen, pienmetallijätteen ja pakkausjätteen kuljetuksen kiinteistöiltä. Kuljetusjärjestelmä muuttuisi niissä kunnissa, joissa jätteiden kuljetus on nyt kunnan päätöksellä siirretty kiinteistön haltijan vastuulle. Kunnan tulisi kilpailuttaa pienmetallijätteen ja pakkausjätteen kuljetukset viimeistään kahden vuoden kuluttua ja biojätteen kuljetukset viimeistään kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta.

Kunnat ja pakkausten tuottajat järjestäisivät asumisessa syntyvän pakkausjätteen erilliskeräyksen yhteistoiminnassa. Tuottajat maksaisivat kunnille korvauksia keräyskustannuksista. Lisäksi pakkausten tuottajilla olisi nykyiseen tapaan velvollisuus ylläpitää pakkausjätteille alueellisia vastaanottopaikkoja. Vastaanottopaikkojen vähimmäismäärästä säädetään erikseen asetuksella ja siinä otetaan huomioon lisääntyvä keräys kiinteistöiltä. Muovipakkausjätteen alueellisten vastaanottopaikkojen vähimmäismäärä kaksinkertaistuisi nykyisestä.

Kunta voisi edelleen laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä päättää, että kiinteistön haltija järjestää sekalaisen yhdyskuntajätteen sekä saostus- ja umpisäiliölietteen kuljetuksen sopimalla siitä suoraan kuljetusyrityksen kanssa.

Kunnan tulisi jätteenkuljetusten hankintoja suunnitellessaan tehdä markkinakartoitus. Hankinnat olisi kilpailutettava osiin jaettuina ja toteutettava siten, että useampi kuin yksi yritys voidaan valita palvelun tuottajaksi. Tällä pyritään turvaamaan pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia menestyä urakkakilpailuissa.

Kunnalle keskitetty erilliskerättävien jätteiden kuljetus mahdollistaa sen, että kunta voisi jatkossa suunnitella jätteenkuljetuksen kiinteistöiltä kokonaisuutena ja hyödyntää siinä kattavasti erilaisia keräysmenetelmiä kuten kortteli- tai monilokerokeräystä. Tämä hillitsisi jätteiden erilliskeräyksen ja kuljetuksen lisääntymisestä aiheutuvia kustannuksia ja vähentäisi siitä aiheutuvia päästöjä ja häiriötä verrattuna tilanteeseen, jossa kuljetuksia hoitaa samalla alueella rinnan monta eri toimijaa.

Jätelaki muuttaisi myös tuottajavastuujärjestelmää

Pakkausmateriaalien jätehuollosta vastaavat tuottajayhteisöt* yhdistyisivät ”supertuottajayhteisöksi”. Se vastaisi kaikkia pakkausmateriaaleja koskevista tuottajien velvoitteista. Kaikissa tuoteryhmissä tuottajavastuu ulotettaisiin kansainväliseen etäkauppaan. Muualle kuin Suomeen sijoittautuneet tuottajat voisivat hoitaa velvoitteensa Suomessa valtuutetun edustajan kautta. Verkkokaupan alustan ylläpitäjällä olisi mahdollisuus hoitaa alustalta toimivien etäkauppiaiden velvoitteet näiden valtuuttamana.

Tuottajavastuujärjestelmän halutaan tukevan entistä vahvemmin kestävää tuotesuunnittelua. Tuottajayhteisöjen tuottajilta perimät ns. tuottajavastuumaksut** porrastetaan niin, että niissä suositaan tuotteiden kierrätettävyyttä, korjattavuutta, päivitettävyyttä ja uudelleenkäytettävyyttä.

Jätelain uudistuksen tavoitteena on myös tehostaa jätevirtojen seurantaa ja edistää jätealan digitalisaatiota. Toiminnanharjoittajien kirjanpito- ja tiedonantovelvollisuuksiin tulee tiukennuksia. Vaarallisten ja eräiden muiden jätteiden kulun seurannassa siirrytään sähköisten siirtoasiakirjojen käyttöön. Lainsäädännön muutostyön rinnalla myös jätealan tietojärjestelmiä uudistetaan vastaamaan jäte- ja kiertotalousalan moninaisiin tietotarpeisiin.

Ympärisöministeriö/CO2-raportti

Bookmark and Share






15


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska