S-ryhmän suurimman tuulivoimainvestoinnin pystytysvaihe on alkanut Simon Sarvisuolla. Tuulipuiston 27 tuulivoimalan on määrä valmistua tuotantokuntoon kuluvan vuoden loppuun mennessä. Valmistuttuaan Sarvisuon tuulipuiston on yksi Suomen suurimmista ja sen vuotuinen tuotantomäärä kattaa arviolta puolet koko S-ryhmän vuosittaisesta sähköntarpeesta. Puiston rakentaminen maksaa yhteensä noin 150 miljoonaa euroa.   >>

Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE) investoi Naantalin monipolttoaineyksikön energiatehokkuutta parantavaan, noin 10 MW:n lämpöpumppulaitokseen. Lämpöpumppulaitos tuottaa kaukolämpöä keväästä 2022 alkaen voimalaitosprosessin hukkalämmöstä sekä kesäaikaan merivedestä. Lämpöpumppulaitoksen toimittajaksi on valittu Suomen Teollisuuskylmä Oy. Investoinnin myötä Naantalin voimalaitoksen hiilidioksidipäästöt vähenevät arviolta 25 000 t vuodessa, mikä vastaa noin kahdeksaa prosenttia TSE:n vuoden 2020 toteutuneista hiilidioksidipäästöistä. TSE tavoittelee kivihiilen käytön lopettamista Turun alueen perusenergiantuotannossa vuoden 2022 aikana. Myös turpeesta luovutaan.   >>

Ympäristöministeriö on myöntänyt yhteensä 840 000 euroa 8 kunnan ja 9 maakunnan liiton alueen tuulivoimarakentamisen selvityksiin ja suunnitteluun.   >>

Valtioneuvosto hyväksyi joulukuussa 2020 sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muutoksen. Asetukseen lisätään säännökset paikallisesta energiayhteisöstä ja aktiivisten asiakkaiden ryhmästä sekä niiden tehtävistä. Asetuksessa säädetään jatkossa myös yhdessä tuotetun sähkön jakamisesta sähköntoimitusten selvityksessä eli hyvityslaskennasta sekä sähkönkäyttöpaikan kulutuksen ja tuotannon netotuksesta sähköntoimitusten selvityksessä.   >>

Työ- ja elinkeinoministeriö on avannut investointitukien haun uuden energiateknologian ja suurten demonstraatioiden hankkeille vuodelle 2021. Hakemukset tulee jättää viimeistään 28.2.2021 Business Finlandin sähköisen järjestelmän kautta.   >>

Vuonna 2019 uusiutuvan energian käytön osuus kokonaisenergiankulutuksesta oli 37 prosenttia, kun taas fossiilisen tuontienergian osuus oli 34 prosenttia. Päästöoikeuden hinta on vuonna 2020 koronapandemian aiheuttaman hetkellisen alkulaskun jälkeen jatkanut nousuaan, mikä edistää uusiutuvan energian investointeja ja käyttöä. Teknologinen kehitys parantaa puolestaan tuulivoimainvestointien kannattavuutta.   >>

Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi 17.11.2020 yhteensä 33,2 miljoonaa euroa investointitukea seitsemälle uusiutuvan energian suurelle demonstraatiohankkeelle. Tuki on tarkoitettu hankkeille, jotka tarjoavat uusia energiaratkaisuja vuoteen 2030 tähtäävien kansallisten ja EU-tavoitteiden saavuttamiseksi. Hankkeista kolme liittyy biokaasun liikennekäyttöön ja yksi lämmöntuotantoon biokaasulla, muut kolme syvälämpöön, lämpöpumpputeknologiaan ja biometanolin jalostukseen liikennekäyttöön soveltuvaksi.   >>

Materiaalien kierrätys Sinituotteella jo osataan. Nyt on vuorossa energian kierrätys.   >>

Turpeen käyttö ja sen poltosta syntyvät hiilidioksidipäästöt laskevat Suomessa vähintään 70 prosenttia vuoteen 2030 mennessä markkinaehtoisesti päästöoikeuden hinnan noustessa ja jo kevyiden veronkorotusten avulla. Ainoastaan tilanteessa, jossa päästöoikeuden hinta ei nousisi ja turpeen verotukseen tehtäisiin skenaarioista kevyempi korotus, turpeen kilpailukyky olisi lähellä metsähaketta vuonna 2030. Arvio sisältyy suunnittelu- ja konsultointiyhtiö AFRY:n työ- ja elinkeinoministeriölle tekemän selvityksen skenaarioihin.   >>

Keskuskauppakamari tukee Sitran esitystä turpeen energiakäytön vaiheittaisesta alasajosta. Turpeen tuotannon korvaaminen tulee kuitenkin suunnitella tiiviissä yhteistyössä turvealan toimijoiden kanssa, jotta siitä aiheutuvat alueelliset ja sosiaaliset vaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi.   >>