Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 29.11.2021

Ilmastouutisia

Uusi strategia turvaamaan pölyttäjiä ja pölytyspalveluita – ympäristöministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksesta


15.11.2021 08:31

Kuva: Wisconsin-Madison University

Suomessa on laadittu ensimmäistä kertaa kansallinen pölyttäjästrategia ja toimenpidesuunnitelma. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä pölyttäjien määrän ja monimuotoisuuden väheneminen on pysäytetty, pölyttäjäkannat vakiintuvat ja kehittyvät myönteiseen suuntaan ja että luonnon- ja viljelykasvien pölytys on turvattu luonnonvaraisia pölyttäjiä suojelemalla ja käyttämällä tarhattuja pölyttäjiä kestävästi. Lausuntoja strategialuonnoksesta voi antaa 30.11. saakka.

Eri puolilla maailmaa on tehty havaintoja pölyttäjien määrän huolestuttavasta vähenemisestä. Tämä voi aiheuttaa merkittäviä haittoja maataloudelle ja ruoantuotannolle, sekä yleisemmin ekosysteemien toiminnalle. Myös Suomen uhanalaisuusarvioiden mukaan uhanalaisten lajien määrät ovat kasvaneet tärkeimmissä pölyttäjäryhmissämme, etenkin mesipistiäisissä. Puutteellisen seurannan vuoksi mahdollisesti suuretkin muutokset tavallisten pölyttäjälajien runsaudessa tunnetaan kuitenkin huonosti. Sekä kansainvälisesti että EU-tasolla on asetettu pölyttäjien suojelua koskevia tavoitteita ihmisen ja luonnon hyvinvoinnin turvaamiseksi.

”Pölyttäjien väheneminen on herätyskello luontokadon ja sen seurausten vakavuudesta. Pölyttäjien suojelu on sekä paikallisesti että globaalisti tärkeää työtä luontokadon pysäyttämiseksi. Kun suojelemme pölyttäjiä, turvaamme samalla paitsi monipuolisen ravinnon tuotantoa ihmisille, myös muuta hyönteislajistoa ja luonnon monimuotoisuutta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Suomen kansallisen pölyttäjästrategian ja toimenpidesuunnitelman tavoitteena on turvata pölyttäjien ja niiden tarjoaman pölytyspalvelun tulevaisuus. Strategia kattaa ekosysteemien toiminnan ja pölyttäjien tarjoamien palvelujen näkökulmasta kaikki luonnonvaraiset pölyttäjähyönteiset ja niiden elinympäristöt. Strategiaehdotuksessa kiinnitetään huomiota keinoihin, joilla pölyttäjien vähenemistä aiheuttavia syitä torjutaan. Strategialla myös lisätään tietoisuutta pölyttäjistä sekä kannustetaan ja tuetaan eri tahoja ottamaan vastuuta pölyttäjien ja niiden tuottamien palvelujen säilymisestä. Valmistelussa on tunnistettu pölyttäjien keskeinen merkitys maataloudessa ja maatalousalueilla sekä tarhamehiläisen ja muiden kasvatettujen mesipistiäisten merkitys, vaikutukset ja niihin liittyvät elinkeinot.

Toimenpidesuunnitelma sisältää 27 toimenpide-ehdotusta, jotka liittyvät pölyttäjien elinympäristöjen tilan parantamiseen, tarhattujen pölyttäjien vastuulliseen käyttöön, pölyttäjiä koskevan tutkimus- ja seurantatiedon täydentämiseen sekä viestintään, neuvontaan ja toiminnan aktivointiin. Lisäksi maatalous-, metsä- ja rakennettuja ympäristöjä koskien on esitetty konkreettisia keinoja, joiden avulla pölyttäjien elinolosuhteita voidaan parantaa.

Suomessa tärkeimpiä pölyttäjiä ovat luonnonvaraiset mesipistiäiset, kukkakärpäset ja perhoset. Myös monissa muissa hyönteisryhmissä on pölytykseen osallistuvia lajeja. Vaikka satokasvien pölytyksestä vastaavat pääosin luonnonvaraiset hyönteiset, voi myös tarhamehiläisellä olla suuri merkitys esimerkiksi marja- ja hedelmätarhojen pölytyksen onnistumisessa.

Ehdotus pölyttäjästrategiaksi on valmisteltu ympäristöministeriön asettamassa työryhmässä. Työryhmässä oli jäsen 16 pölyttäjien ja niiden elinympäristöjen kannalta keskeisestä organisaatiosta. Strategialuonnoksesta voi antaa palautetta 30.11.2021 saakka.

Ympäristöministeriö/CO2-raportti

Bookmark and Share






38


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Orivesi
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Savonlinna
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska