Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Perjantai 07.05.2021

Ilmastouutisia

Uusi raportti vahvistaa: tiukat ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa niin, että talous samalla kasvaa


15.04.2021 09:38

Pariisin sopimuksessa linjattu 1,5 asteen tavoite edellyttäisi maailman nettopäästöjen painamista nollaan jo vuoteen 2050 mennessä, kuten hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC on todennut.

Kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja talouskasvu on mahdollista yhdistää, kertoo Sitran julkaisema raportti Growth-positive zero-emission pathways to 2050. Raportin mukaan Pariisin sopimukseen kirjatun 1,5 asteen ilmastotavoitteen saavuttaminen vaatii kuitenkin järeitä ja johdonmukaisia toimia maailman mailta – vuosikymmenien ajan.

Ihmiskunta on poikkeuksellisen ison haasteen edessä, mikäli ilmaston ylikuumeneminen halutaan pitää kansainvälisesti sovituissa rajoissa. Pariisin sopimuksessa linjattu 1,5 asteen tavoite edellyttäisi maailman nettopäästöjen painamista nollaan jo vuoteen 2050 mennessä, kuten hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC on todennut.

Sitran perjantaina 9.4. julkaisema kansainvälinen raportti Growth-positive zero-emission pathways to 2050 osoittaa, että 1,5 asteen tavoite on yhä mahdollista saavuttaa, tosin tiukoilla reunaehdoilla. Lisäksi raportin mallinnukset kertovat, etteivät järeät ilmastotoimet ja talouskasvu sulje toisiaan pois.

Raportin laati kansainvälinen taloustutkijoiden ryhmä brittiläisen huippuyliopiston University College Londonin (UCL) johdolla. Mukana oli myös talousmallinnuksiin erikoistunut yritys E3-modelling.

Tutkimustyötä vetänyt UCL:n professori, ympäristötaloustieteilijä Paul Ekins painottaa, että 1,5 asteen tavoite vaatii paitsi vahvaa, johdonmukaista ja kaikki talouden sektorit kattavaa politiikkaa, myös politiikan uskottavaa toteutusta vuosikymmenien ajan.

Esimerkiksi kivihiilen energiakäyttö tulisi lopettaa nopeasti koko maailmassa ja ilmakehästä pitäisi alkaa poistaa hiilidioksidia myös uusien teknologioiden avulla. Lämmitys, liikenne ja teollisuus taas täytyisi saada käyttämään mahdollisimman pitkälti päästötöntä sähköä fossiilisten polttoaineiden sijasta.

”Maat, jotka onnistuvat tässä ja vahvistavat samalla innovaatioita sekä teknologian kehitystä, tulevat vaurastumaan, kun maailman nettopäästöt painetaan nollaan. Tämän viestin pitää tulla vahvasti esille myös Glasgow’n tulevassa ilmastokokouksessa,” Ekins sanoo.

Aihe on ajankohtainen, sillä maailman mailta odotetaan päivityksiä ilmastotoimiin loppuvuodesta Glasgow’ssa pidettävän YK:n ilmastokokouksen alla.

Raportin mallinnusten mukaan 1,5 asteen tavoite on helpompi saavuttaa, jos maailman maat tekevät laajasti yhteistyötä, teknologia kehittyy nopeasti, ympäristöpolitiikka on vahvaa, väestönkasvu on hidasta ja eriarvoisuus vähenee.

Myös ruokavalion muutokset ja metsien suojelu maailmanlaajuisesti ovat tärkeitä osatekijöitä.

Päästöt ja talouskasvu voidaan irrottaa toisistaan

Viime vuosiin saakka julkisessa keskustelussa on ollut vallalla käsitys, että talouskasvu lisää automaattisesti ilmastopäästöjä.

Tutkijaryhmä löysi kuitenkin päästöjen ja talouden irtikytkennästä näyttöä paitsi mallinnuksista, myös tutkimuskirjallisuudesta ja tilastoista.

Esimerkiksi vuosina 1990–2016 EU:n talous kasvoi yli 50 prosenttia, mutta polttoaineiden käytöstä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt vähenivät 25 prosenttia.

Taustalla vaikuttivat mm. energiatehokkuus, fossiilisten polttoaineiden korvaaminen puhtaammilla energialähteillä sekä talouden rakennemuutos. Kaiken pohjana oli poliittinen ohjaus.

Sitran johtava asiantuntija Saara Tamminen kuitenkin huomauttaa, etteivät tulokset tarkoita sitä, että nykymuotoista talouskasvua voitaisiin jatkaa loputtomasti. Nykykehitys johtaa vakaviin ekologisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin seurauksiin.

”Sen sijaan raportti kertoo, että kestävää talouskasvua tukevat kunnianhimoinen ilmastopolitiikka puhtaan teknologian investointien kautta sekä tuottavuuden parantuminen”, sanoo Tamminen.

Hän painottaa myös, ettei raportti anna täysin kattavaa kuvaa kestävyyshaasteiden ja talouskasvun irtikytkennästä, sillä tutkimustyössä ei selvitetty luonnonvarojen käytön ja talouskasvun irtikytkentää. Tämä vaatisi jatkotutkimuksia.

Sitra/CO2-raportti

Bookmark and Share






15


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska