Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 21.06.2021

Ilmastouutisia

Toimialaraportti: Uusiutuva energia kirii eroa fossiiliseen tuontienergiaan


11.12.2020 07:00

Vuonna 2019 uusiutuvan energian käytön osuus kokonaisenergiankulutuksesta oli 37 prosenttia, kun taas fossiilisen tuontienergian osuus oli 34 prosenttia.

Kuva: Flickr / daan

Vuonna 2019 uusiutuvan energian käytön osuus kokonaisenergiankulutuksesta oli 37 prosenttia, kun taas fossiilisen tuontienergian osuus oli 34 prosenttia. Päästöoikeuden hinta on vuonna 2020 koronapandemian aiheuttaman hetkellisen alkulaskun jälkeen jatkanut nousuaan, mikä edistää uusiutuvan energian investointeja ja käyttöä. Teknologinen kehitys parantaa puolestaan tuulivoimainvestointien kannattavuutta.

Tiedot käyvät ilmi uusiutuvan energian toimialaraportista, jonka työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi 1.12.2020. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2019 uusiutuvan energian toimialaan kuuluvien yritysryhmien tuotannon bruttoarvo oli noin 5,3 miljardia euroa ja jalostusarvo vajaa 1,9 miljardia euroa. Uusiutuvan energian toimintaa harjoitettiin kaikkiaan noin 1 200 yrityksessä ja 1 800 toimipaikassa, jotka työllistivät yhteensä lähes 6 000 henkilöä.

Puu korostuu uusiutuvan energian lähteenä

Vuonna 2019 uusiutuvan energian kokonaiskäytöstä yhteensä 74 prosenttia oli peräisin puuraaka-aineesta. 29 prosenttia oli teollisuuden ja energiantuotannon puunkäyttöä, 33 prosenttia muodostui metsäteollisuuden jäteliemien käytöstä sekä 12 prosenttia pienpuun käytöstä.

Vesivoima muodosti vastaavasti 9 prosenttia ja tuulivoima 4 prosenttia uusiutuvasta energiasta. Lisäksi liikenteen uusiutuvan energian biopolttoaineita käytettiin 4 prosenttia, lämpöpumppujen tuottamaa energiaa 5 prosenttia, kierrätyspolttoaineiden bio-osuutta 3 prosenttia ja muuta bioenergiaa prosentin verran.

Puupolttoaineet ovat suurin kokonaisenergiankulutuksen energialähde 28 prosentin osuudella. Metsähaketta kulutettiin energiantuotantoon viime vuonna yhteensä 8,15 miljoonaa kuutiota, kaksi prosenttia enemmän kuin vuonna 2018.

Koronapandemia heilautti päästökaupan hintaa

Päästöoikeuden hinta laski koronaepidemian vuoksi alimmilleen maaliskuun lopulla, jolloin hinta painui alle 15 euroon hiilidioksiditonnilta. Kuluvan vuoden heinäkuussa ja syyskuussa hinta käväisi jälleen huipussaan 30 eurossa. Loppusyksyn aikana hinta on asettunut 28 euroon. Päästöoikeuden hinta luo lisäkustannuksen fossiiliselle energiantuotannolle ja lisää siten uusiutuvan energian kilpailukykyä.

Tuulivoiman tuotantokustannus laskee yhä teknologisen kehityksen ja voimalakoon kasvun avittamana. Myös aurinkosähköinvestoinnit jatkavat kasvuaan, kun yritykset, maatilat ja kotitaloudet lisäävät edelleen investointeja aurinkoenergiaan.

Toimialapalvelu on työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijatoiminto, joka kokoaa, analysoi ja välittää tietoa yritysten toimintaympäristöstä ja toimialojen kehityksestä. Toimialapalvelun tavoitteena on edistää ja tukee yritysten uusiutumista, arvonlisän kasvua ja kansainvälistymistä. Se tuottaa valituilta toimialoilta ajantasaista, luotettavaa ja merkityksellistä tietoa sekä vastaa valtakunnalliseen ja alueelliseen tietotarpeeseen.

Työ- ja elinkeinoministeriö/CO2-raportti

Bookmark and Share






15


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Orivesi
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska