Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 27.09.2021

Ilmastouutisia

Selvitys: vapaaehtoinen päästöjen hyvittäminen tehostuisi julkisella ohjauksella, ei lakeja säätämällä


16.08.2021 10:24

Vapaaehtoisten päästökompensaatioiden todellisia ilmastovaikutuksia voidaan vahvistaa tuoreen selvityksen mukaan julkisella ohjauksella ja luomalla alalle yhtenäiset kriteerit. Kompensaatiopalveluiden sääntelyyn ei kuitenkaan tarvita uutta lainsäädäntöä.

Kotimaisilla kompensaatiomarkkinoilla ei ole tähän mennessä ollut selkeitä yhteisiä pelisääntöjä, esimerkiksi kompensaation ja hiilineutraaliuden määritelmiä. Selvityksen mukaan kompensaatioiden laatua voitaisiin parantaa koostamalla opas kompensaation hyvistä käytännöistä ja kriteereistä, joiden noudattamiseen yritykset voisivat vapaaehtoisesti sitoutua.

Vaikuttava keino olisi myös kompensaatiopalveluiden tuottajien vapaaehtoinen rekisteri, joka hyödyttäisi palvelujen ostajia. Rekisterin avulla voitaisiin myös välttää päästövähennyksen kaksoislaskenta eli se, että sama päästövähennys käytetään useampaan kertaan tai lasketaan hyödyksi useaan eri tavoitteeseen.

Selvityksen mukaan uuden pakottavan kansallisen lainsäädännön luominen vapaaehtoiseen kompensaatioon ei nykyisellään ole toteuttamiskelpoinen ohjauskeino. Tähän vaikuttavat erityisesti toimijoiden elinkeino- ja sopimusvapaus sekä se, että EU-lainsäädäntö asettaa kuluttajalainsäädännölle Suomessa tiukat reunaehdot.

”Vapaaehtoisten kompensaatioiden käyttö on kasvanut Suomessa ja maailmalla viime vuosina ja alalle ennustetaan suurta kasvua tulevaisuudessa. Päästökompensaatioita koskevan tiedon saatavuus ja luotettavuus ovat keskeisiä asioita: kuluttajien on saatava luotettavaa tietoa kompensaatioilla saavutettavista päästövähennyksistä ilman kohtuutonta vaivannäköä. On hyvä, että alalle luodaan selkeät pelisäännöt”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Ohjauskeinojen valmistelussa on huomioitava kansainvälinen ilmastopolitiikka

Selvityksen tekijät korostavat, että kansallisten ratkaisujen tulee ottaa huomioon kansainvälinen kehitys ja sallia jousto tulevaisuudessa, kun säännöt kehittyvät. Kansallisia nopeasti vanhentuvia erillisratkaisuja tulee välttää.

Pariisin ilmastosopimuksen jatkoneuvottelut sekä EU:n ilmastopolitiikan muuttuminen, kuten Fit for 55 -paketti ja vuonna 2023 tuleva uusi lainsäädäntö hiilinielujen ja -varastojen sertifiointijärjestelmästä, vaikuttavat Suomessa tehtäviin ratkaisuihin. Euroopan komissiolta on odotettavissa uusia lainsäädäntöehdotuksia myös tuotteiden harhaanjohtavaan markkinointiin liittyen. EU:sta lähivuosina tuleva lainsäädäntö ei selvityksen mukaan kuitenkaan estäisi kehittämästä samanaikaisesti myös kansallista järjestelmää.

”Jotta kompensaatiota voi käyttää uskottavasti organisaation tai tuotteen hiilineutraaliuden saavuttamiseksi, kompensaation pitää täyttää hyvän kompensaatiohankkeen kriteerit. Voimakkaasti kasvava kompensaatiokysyntä kaipaa tuekseen selkeitä pelisääntöjä”, sanoo Gaia Consulting Oy:n johtaja Pasi Rinne.

Selvityksen toteuttivat Gaia Consulting, Perspectives ja Bärkraft Legal Services. Selvityksessä tutkittiin, miltä osin kompensaatiopalveluiden tarjontaa olisi tarpeen säännellä Suomessa. Lisäksi kartoitettiin, mitä ohjauskeinovaihtoehtoja tähän tarkoitukseen olisi käytettävissä, ja arvioitiin eri keinojen soveltuvuutta ja vaikutuksia. Selvityksen tilasi ympäristöministeriö.

Ympäristöministeriö/CO2-raportti

Bookmark and Share






26


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Orivesi
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska