Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Perjantai 07.05.2021

Ilmastouutisia

Pohjoismaat tarttuneet yhteistuumin toimiin rakentamisen ilmastopäästöjen pienentämiseksi


10.03.2021 07:23

Pohjoismaisen yhteistyön mahdollisuudet yhdenmukaistaa rakennusalaa ohjaavia säännöksiä ja standardeja ovat suuret.

Kuva: Sitra

Pohjoismaat ovat viime vuosina tiivistäneet yhteistyötä rakennetun ympäristön ilmastopäästöjen suitsimiseksi. Töitä tehdään erityisesti sen eteen, että rakentamisen ilmastovaikutuksia pystyttäisiin arvioimaan ja ohjaamaan maissa vastaavin periaattein.

”Olemme siirtyneet pohjoismaisessa rakentamis- ja asumisalan ilmastoyhteistyössä sanoista tekoihin. Suomi ja Ruotsi julkaisivat tänään rakentamisen päästöihin pureutuvat palvelut, jotka on tehty yhdessä avoimesti tietoa ja parhaita käytäntöjä jakaen. Olen iloinen siitä, että Pohjoismaat näyttävät omalla mallillaan koko EU:lle, miten ilmastonmuutoksen hillinnän työkaluja voidaan kehittää yhdessä”, iloitsee ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Suomen ja Ruotsin rakentamisen päästötietokannat tarjoavat avoimesti ja maksutta puolueetonta ja vertailukelpoista tietoa rakennustuotteiden sekä rakentamisen prosessien kasvihuonekaasupäästöistä. Tietokantojen tiedot ovat maakohtaisia, mutta ne on kerätty ja laadittu samalla tavalla, yhteistyössä maiden rakennusalojen kanssa. Pohjoismainen rakennusala hyötyy erityisesti siitä, että rakentamisen ilmastovaikutuksia arvioidaan Pohjoismaissa yhteneväisesti.

”Pariisin ilmastosopimuksen maailmanlaajuisen ilmastotavoitteen saavuttaminen edellyttää merkittävää yhteiskunnallista siirtymää kohti vähäpäästöisyyttä. Olen iloinen siitä, että Ruotsi ja Suomi ovat eturintamassa vauhdittamassa siirtymää kestävämpään rakentamiseen pienemmillä ympäristö- ja ilmastovaikutuksilla. Yhdessä Pohjoismaat voivat osoittaa mahdollisuudet yhdistää ilmastosiirtymä hyvinvointiin ja hyvään kilpailukykyyn”, sanoo Ruotsin asuntoministeri Märta Stenevi.

”Pohjoismaiden asunto- ja rakennusministerit hyväksyivät syksyllä 2020 uuden toimintasuunnitelman kaudelle 2021–2024, jonka tavoitteena on ilmastoystävällisempi pohjoismainen rakennusala. Panostus on osa työtä toteuttaa visio Pohjoismaista maailman kestävimpänä ja integroituneimpana alueena vuoteen 2030 mennessä. Suomen ja Ruotsin tänään julkaisemat päästötietokannat ovat tärkeä askel kohti kunnianhimoisia tavoitteita pohjoismaisesta rakennusalasta, jonka ympäristö- ja ilmastovaikutukset ovat huomattavasti pienemmät”, sanoo Pohjoismaisen ministerineuvoston pääsihteeri Paula Lehtomäki.

Pohjoismaisen yhteistyön mahdollisuudet yhdenmukaistaa rakennusalaa ohjaavia säännöksiä ja standardeja ovat suuret. Monet Pohjoismaat valmistelevat uutta lainsäädäntöä ja muita toimia vähähiilisen rakentamisen vauhdittamiseksi. Tulevaisuudessa rakennusten koko elinkaaren aikaiset ilmastovaikutukset on huomioitava entistä paremmin aina rakennusmateriaalien valmistuksesta rakennusjätteen synnyn ehkäisyyn esimerkiksi niitä uudelleenkäyttämällä tai kierrättämällä.

Haasteeksi rakennusalalle ovat muodostuneet jäsenmaiden keskenään erilaiset rakentamismääräykset, jotka pahimmillaan vaikeuttavat kauppaa niin EU:n sisällä kuin Pohjoismaiden välillä. Pohjoismaat perustivat keväällä 2020 yhteisen ohjausryhmän koordinoimaan pohjoismaisten rakentamismääräysten yhtenäistämistä. Vuoden 2021 aikana käynnistyy useita uusia yhteistyöhankkeita, jotka tähtäävät siihen, että pohjoismaisesta rakentamis- ja asumisalasta tulee entistä kestävämpi ja kilpailukykyisempi.

Ympärisöministeriö/CO2-raportti

Bookmark and Share






15


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska