Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Lauantai 16.10.2021

Ilmastouutisia

Pieni Puumala näyttää suuntaa lämmöntuotannon tulevaisuuteen


08.06.2021 07:58

Järvi-Suomessa sijaitsevan Puumalan asukkaat saavat lämmön tänäkin kesänä auringosta ja ilmasta. Lämpökeskuksen hakekattila sammutettiin eilen 19.5., josta eteenpäin kunnan kaukolämpö tuotetaan hybridilaitoksella aina syskuun loppuun saakka. Viime kesänä ensimmäistä kertaa toiminnassa ollut hybridilaitos koostuu 400 neliön aurinkokeräinkentästä ja erikoislämpöpumpusta. Tavoitteena on tulevana kesänä kasvattaa uuden laitoksen tuotantoa entisestään.

“Uusi hybridilaitos on yllättänyt positiivisesti meidät toiminnallaan. Ensimmäisenä vuotenaan se tuotti lämpöä yhteensä 956 MWh”, kertoo Lempeän liiketoimintajohtaja Jari Väyrynen. "Tänä vuonna tavoitteet ovat vielä korkeammalla, kun laitoksen säädöt ovat heti alusta alkaen parhailla asetuksilla", Väyrynen jatkaa.

Hakekattila ajettiin alas eilen 19.5, jonka jälkeen hybridilaitos tuottaa tarvittavan lämmön aina syyskuun loppuun asti.

Tähän asti kesäisin on käytetty öljyä lämmön tuotantoon, joten uusi laitos vähentää merkittävästi kesän aikaista öljyn käyttöä. Öljyä kuluu 30 000 litraa vähemmän ja hiilidioksidipäästöt vähenevät 515 000 kiloa vuodessa. Myös hakkeen polttaminen vähenee. CO2-päästöjen pudotukset vastaavat noin 260 henkilöauton vuotuisia päästöjä.

Laitoksen ydin on erikoislämpöpumppu, joka jalostaa ilmasta kerätyn lämmön kaukolämpöverkkoon sopivaksi, ja samanaikaisesti jäähdyttää sekä aurinko- että energiakeräimiä, jotta lämpöä saadaan otettua entistä enemmän talteen. Ylijäämälämpö varastoidaan lämpöakkuun, josta lämpöä jalostetaan erikoislämpöpumpun kautta kaukolämpöverkkoon.

Hybridilämpölaitoksen näkyvin elementti on 400 neliön kokoinen aurinkokeräinkenttä. Kenttä sijaitsee Puumalan peruskoulun vieressä, mikä on asettanut omat vaatimuksensa. Suoja-aita nostettiin kolmeen metriin, jotta koululaisten pesäpallot eivät iskeydy keräimiin. Samoin aidan alareunaan lisättiin mursketta vierivien pallojen varalta.

Järjestelmään kuuluva lämpöakku voidaan tulevaisuudessa varata edullisen energian aikana sääennusteen ja kokemuksen tuoman kulutustiedon pohjalta. Sen avulla on mahdollista puskuroida kulutuksen huippuja. Lisäksi uusi laitos mahdollistaa lämmöntuotannon optimoinnin eri lämmönlähteiden käyttökustannusten sekä sähkön hinnan muutosten mukaan. Lopputuloksena on kuluttajille kulloinkin edullisin tapa tuottaa kaukolämpöä.

Lempeä/CO2-raportti

Bookmark and Share






38


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Orivesi
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Savonlinna
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska