Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Perjantai 07.05.2021

Ilmastouutisia

Maankäyttösektorilla merkittävät mahdollisuudet hiilensidontaan ja päästöjen vähentämiseen, toimet toteutettava luontoa vahvistaen


17.03.2021 08:01

Keskustelussa korostui maankäyttösektorin toimijoiden rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Erityisesti pidemmällä tulevaisuudessa sektorin rooli hiilen sitojana on merkittävä, kun päästöt on saatu painettua minimiin.

Kuva: Susanna Altarriba

Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä keskusteli torstaina maankäyttösektorin ilmastotoimista. Keskustelussa nousivat esiin mm. kannustimet toimien toteuttamiseen, tarve systeemiselle ja kokonaiskestävälle lähestymistavalle, toimien vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen sekä muutosten toteuttaminen oikeudenmukaisella tavalla.

Kokouksessa kuultiin maa- ja metsätalousministeriön asiantuntijoiden alustukset maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuudesta ja EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistuksen valmistelusta. Keskustelua alusti myös Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvitys, jossa on tarkasteltu 13 eri ilmastotoimen vaikutuksia maankäyttösektorin nieluihin ja päästöihin.

Turvemaiden käyttö, metsäkadon ehkäiseminen ja metsänhoito avainasemassa

Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan maankäyttösektorin suurimmat ja nopeasti vaikuttavat päästövähennysmahdollisuudet liittyvät turvemaiden käyttöön. Keskeisiä päästövähennyskeinoja ovat heikkotuottoisten turvemaapeltojen siirtäminen pois viljelystä, turvemaapeltojen viljelykäytäntöjen kehittäminen sekä metsäpinta-alan lisääminen metsityksellä. Myös metsäkatoa estämällä voidaan vähentää päästöjä merkittävästi.

”Tällaisille toimille ei kuitenkaan ole nykyään kannustetta tai tukijärjestelmää. Tarvittaisiin maatalouden tukijärjestelmän uudistus tai muu kannuste poistaa turvepeltoja viljelystä sekä metsäkatoa hillitsevä tai vastaava päästöjä aiheuttavalle suunnattu maksu”, tutkimusprofessori Raisa Mäkipää Lukesta toteaa.

Keskustelussa nousi esiin, että heikkotuottoisten turvepeltojen poistamiseen viljelystä tulisi olla kannustimia, ja siirtymä pois turvepeltojen viljelystä tulisi tehdä reilusti, sopivissa nivelkohdissa, esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen yhteydessä.

Pöydän jäsenet painottivat, että metsäkadon ehkäisemisessä merkitystä on pellonraivauksen ohella myös yhdyskuntarakentamisella.

”Metsäkatoa on torjuttava, metsitystä lisättävä ja valtiovallan toimin kannustettava metsien hoitoon. Hyvä metsienhoito on parasta ilmastopolitiikkaa”, toteaa Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.

Tarvetta pitkäjänteisyydelle, luontovaikutusten huomioimiselle ja kestävyyden laaja-alaiselle tarkastelulle

Keskustelussa korostui maankäyttösektorin toimijoiden rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Erityisesti pidemmällä tulevaisuudessa sektorin rooli hiilen sitojana on merkittävä, kun päästöt on saatu painettua minimiin. Pöytä totesi, että vastuullinen maankäyttö on aina monitavoitteista, huomioi kokonaiskestävyyden ja katsoo pitkälle tulevaisuuteen.

Myös luontokriisi ja luonnon monimuotoisuuden häviämisen rooli osana maankäytön muutoksia korostui keskustelussa. Pöydän ympärillä todettiin, etteivät kaikki tehokkaat ilmastotoimet välttämättä aina tue luonnon vahvistamista, mutta luontoa vahvistavat toimet tukevat aina ekosysteemien resilienssiä.

”Vahvistamalla luonnon monimuotoisuutta voimme paremmin torjua ilmastokriisiä ja sopeutua siihen. Luonto pitäisikin olla maankäytön suunnittelun keskiössä. Jokaisessa maankäyttöhankkeessa tulisi huomioida, miten sen luontohaitat minimoidaan ja lopuksi kompensoidaan toimilla, jotka vahvistavat luontoa vähintään haittaa vastaavasti”, Sitran johtaja Mari Pantsar painottaa.

Keskustelussa todettiin, että yhteinen sitoutuminen maankäyttösektorin toimien vahvistamiseen on jo olemassa. Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on tärkeää tukea niitä, jotka kärsivät muutoksesta, mutta myös tukea niitä, jotka liikkuvat eturintamassa.

Maa- ja metsätalousministeriö/CO2-raport

Bookmark and Share






15


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska