Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Perjantai 07.05.2021

Ilmastouutisia

Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus selvittävät parhaita keinoja pysäyttää luontokato


15.03.2021 07:17

Luonnon köyhtyminen on ilmastonmuutoksen ohella yksi suurimmista ympäristöriskeistä, joten siihen on puututtava nopealla aikataululla.

Vuoden 2020 toukokuussa julkaistu EU:n biodiversiteettistrategia 2030 tukee Suomelle tärkeää työtä luontokadon pysäyttämiseksi ja elinympäristöjen tilan parantamiseksi. Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) tuottavat taustatietoa sen tueksi, kuinka strategian tavoitteita voitaisiin parhaiten toteuttaa Suomessa. Selvityksen tilasi ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö. Biodiversiteettitavoitteet liittyvät vahvasti molempien ministeriöiden hallinnonalaan.

Luonnon köyhtyminen on ilmastonmuutoksen ohella yksi suurimmista ympäristöriskeistä, joten siihen on puututtava nopealla aikataululla. EU:n biodiversiteettistrategiassa on suuri joukko erilaisia toimia ja tavoitteita, joilla pyritään pysäyttämään luontokato jokaisessa jäsenmaassa. Mukana on esimerkiksi 14 eri ennallistamistavoitetta, tavoite turvata kaikki vanhat luonnontilaiset metsät sekä suojelutavoite, jonka mukaan sekä EU:n maa- että merialasta suojeltaisiin 30 prosenttia. Lisäksi tiukan suojelun pitäisi kattaa molemmista vähintään kymmenen prosenttia. Suojelutavoitteet ovat EU:n laajuisia yhteisiä tavoitteita.

Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö tilasivat tutkimuslaitoksilta selvityksen siitä, minkälainen lähtötilanne Suomella on toteuttaa EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteita ja miten toteutus vaikuttaisi yhteiskunnan eri osa-alueilla. SYKEn ja Luken selvityksessä tarkastellaan ekologisen kestävyyden lisäksi myös sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Näiden pohjalta voidaan arvioida, miten Suomi osallistuisi strategian suojelu- ja ennallistamistavoitteiden saavuttamiseen parhaalla mahdollisella tavalla.

"Tähän mennessä olemme kartoittaneet Suomen lähtötilannetta strategian suojelu- ja ennallistamistavoitteiden toteuttamiseen. Jatkossa selvitämme, millaisia taloudellisia, ekologisia ja sosiaalisia vaikutuksia näiden tavoitteiden toteuttamisesta syntyy", sanoo Leena Kärkkäinen Luonnonvarakeskuksesta.

"Virtavesien kunnostustoimien osalta on strategiassa otettu yhdeksi tavoitteeksi lisätä Euroopassa vapaiden virtavesien määrää 25 000 kilometriä purkamalla vaellusesteitä. Tavoitteen saavuttamiseksi meillä Suomessa on hienoja mahdollisuuksia, joskin esteitäkin on yllättävän paljon, yli 5000 patorakennetta. Jatkossa pyritään priorisoimaan sellaiset kohteet, joissa virtavesiluonto voisi parhaiten palautua luontaiseksi ja parhaimmassa tapauksessa saada vaikkapa vaelluskalat takaisin kohteeseen", sanoo Saija Koljonen Suomen ympäristökeskuksesta.

Hyvät vapaaehtoisen suojelun keinot käyttöön

EU:n biodiversiteettistrategian toteutus on jo käynnissä Suomessa. Tarkoituksena on hyödyntää olemassa olevia toimintatapoja kuten Helmi-elinympäristöohjelmaa ja METSO-ohjelmaa. METSO-ohjelma turvaa metsien monimuotoisuutta, kun taas Helmi-ohjelmassa ovat mukana muutkin elinympäristöt kuten mm. vesistöt, suot ja kosteikot. Molemmat ohjelmat ovat ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteisiä ja perustuvat maanomistajien vapaaehtoiseen osallistumiseen. Jatkossakin luonnon monimuotoisuutta edistetään vapaaehtoisilla toimilla yhteistyössä maanomistajien kanssa.

Luken ja SYKEn yhteisen selvityksen on tarkoitus valmistua huhtikuussa. Käynnissä on myös monia muita tutkimuksia ja käytännön hankkeita, jotka edistävät EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteita. Tavoitteet pyritään toteuttamaan vuoteen 2030 mennessä ja vuonna 2024 tarkastellaan ensimmäisen kerran, miten toteutus on edennyt. Biodiversiteettistrategian kansallisesta valmistelusta ja toimeenpanosta vastaa ympäristöministeriö yhdessä sidosryhmien kanssa. Ministeriö kutsuu kevään aikana sidosryhmiä mukaan työhön.

Maa- ja metsätalousministeriö, Ympä

Bookmark and Share






15


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska