Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 27.09.2021

Ilmastouutisia

Luonnon virkistyskäyttöön kaivataan lisää opastusta ja kannustusta


23.06.2021 11:15

Vastauksissa korostui tyytyväisyys virkistyskäyttömahdollisuuksiin Suomessa, mutta kehityskohteitakin löytyy.

Ympäristöministeriö pyysi toukokuussa kaikille avoimella verkkokyselyllä näkemyksiä ja mielipiteitä siitä, miten luonnon virkistyskäyttöä tulisi edistää. Kansalaiskyselyyn saatiin peräti 8047 vastausta kaikkialta Suomesta. Vastauksissa korostui tyytyväisyys virkistyskäyttömahdollisuuksiin Suomessa, mutta kehityskohteitakin löytyy. Lisäksi kaivataan lisää tietoa virkistyskäytön positiivisista vaikutuksista.

”Vastaajien suuri määrä ja into osoittavat, että luonnossa virkistäytyminen on suomalaisille arvokas asia. On ilahduttavaa huomata, että niin moni pitää erityisesti lähiluonnon kehittämistä tärkeänä. Vastausten avulla voimme rakentaa luonnon virkistyskäytölle strategian, joka palvelee koko Suomea”, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Selvän enemmistön mielestä erityisesti kaupunkien ja taajamien lähimetsiä tulisi kehittää virkistyskäyttöön. Lisäksi luonnonsuojelualuiden ja kansallispuistojen tärkeä merkitys virkistyskäytössä nousi esiin. Parhaat mahdollisuudet edistää luonnon virkistyskäyttöä lähitulevaisuudessa nähtiin olevan kunnilla. Enemmistön mielestä ne eivät huomioi virkistyskäyttöä maankäytössään vielä riittävän hyvin.

Palveluiden osalta toivottiin eniten uusia ulkoilureittejä. Tietopalveluiden osalta kaivattiin erityisesti karttasovelluksia luontoreiteistä ja -kohteista. Suurin osa vastaajista (86 %) toivoo, että luonnon virkistyskäytön vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä kansantalouteen tulisi selvittää nykyistä laajemmin.
Kysymyksessä, jossa kartoitettiin mielipiteitä siitä, keiden pääsyä luontoon tulisi helpottaa, erittäin moni vastasi kaikkien. Vastauksissa korostuivat hieman muita enemmän lapset ja nuoret, mutta myös ikäihmiset ja kuntoutujat mainittiin usein.

Kyselyyn vastaajista valtaosa oli yksityishenkilöitä

Luonnon virkistyskäytön valmistelua tukeva kansalaiskysely oli avoinna oikeusministeriön otakantaa.fi –foorumilla 5.-31.5.2021. Kysely oli kaikille avoin, eikä siinä käytetty satunnaisotantaa.

Pääosa vastaajista (96%) oli yksityishenkilöitä ja kaksi kolmasosaa naisia. Vastauksissa Suomen maakunnat olivat pääosin tasaisesti edustettuina. Yksityishenkilöiden vastaukset käsiteltiin anonyymisti. Vastaajilla oli halutessaan mahdollisuus kertoa, jos he edustivat jotakin organisaatiota tai tahoa. Tällaisia vastauksia saatiin yli 200 eri taholta.

Virkistyskäytölle yhteinen strategia

Kyselyn vastauksia hyödynnetään virkistyskäyttöstrategian valmistelussa. Lisäksi strategiaan vaikuttavat sidosryhmien kanssa käydyt työpajat. Syksyllä strategia lähetetään lausunnoille.
”Olemme kiitollisia jokaisesta 8074 vastauksesta ja ehdotuksesta. Jatkamme niihin perehtymistä vielä kesän aikana”, kertoo erityisasiantuntija Matti Nieminen ympäristöministeriöstä.

Luonnon virkistyskäytön strategian tavoitteena on tuoda virkistyskäytön hyötyjä laajasti suomalaisten tietoon ja käyttöön. Tarkoituksena on lisätä myös ymmärrystä luonnossa liikkumisen merkityksestä kansanterveyden ja kansantalouden vaalinnassa. Strategia valmistellaan tänä vuonna laajapohjaisessa yhteistyössä ja se ulottuu vuoteen 2030 saakka.

Ympäristöministeriö/CO2-raportti

Bookmark and Share






26


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Orivesi
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska