Kohti julkisen sektorin murrosta - ELY-keskusten ilmastorooli on tärkeä osa Suomen hiilineutraaliuden tavoittelua

11.10.2021 07:20

ELY-keskuksilla on osana valtion aluehallintoa merkittävä rooli ilmastotavoitteiden edistäjänä. ELY-keskusten ilmastotiekarttatyössä on arvioitu, että ELY-keskuksen tehtävät liittyvät jollain tapaa jopa 80 % alueiden ilmastopäästöistä. Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 2022 14:sta toimenpidealueesta 10 liittyy ELY-keskusten tehtäviin. Jatkossa laskentoja pyritään edelleen tarkentamaan ja saamaan uutta tietoa myös tehtäväkohtaisesti.

Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta on yksi aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten strategian painopisteistä. Sen myötä ilmastotyö jalkautuu poikkileikkaavasti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtäviin kaikille vastuualueille.

- Ilmastokarttatyön myötä tunnistimme, että virastojen työssä on paljon potentiaalia; jopa 80 % alueiden ilmastopäästöistä kulkee ELY-keskusten kautta. ELY-keskusten ilmastotyössä korostuu ns. ilmastokädenjäljen merkitys: mikä on se vaikuttavuus, jota voidaan saada aikaan tukemalla alueen eri toimijoiden ilmastotyötä, kertoo johtava asiantuntija Soili Ingelin ilmastokarttatyötä johtaneesta Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

ELY-keskusten vahvuus ilmastotyössä on monialainen asiantuntemus

ELY-keskuksen vahva ilmastorooli muodostuu yhteistyöstä, monialaisuudesta ja asiantuntijuudesta. ELY-keskukset edistävät ilmastotavoitteita laaja-alaisesti mm. moninaisten hyvään elinympäristöön pyrkivien lainsäädäntöjen sekä alueyhteistyön kautta. Myös sopeutumistyötä tehdään ELY-keskuksissa jo nyt esimerkiksi tulvariskien hallinnassa ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa.

- Ympäristöministeriön hallinnonalaan kytkeytyvät monet isot ympäristöhaasteet. Ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen edistämistyössä esimerkiksi luontokadon huomioon ottaminen on tärkeää. EU:n uusilla rahoitusmekanismeilla, kuten Kestävän kasvun -ohjelmalla tavoiteltavat investoinnit vauhdittavat siirtymistä hiilineutraaliin kiertotalousyhteiskuntaan, ja tätä muutosta myös ELY-keskukset ovat vauhdittamassa, kertoo ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johtaja Mari Rajala Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Mm. ELY-keskusten aluekehitystyössä on paljon potentiaalia ottaa haltuun ilmastonmuutoksen tuomia mahdollisuuksia elinkeinoelämälle.

- Uusi EU-rahoituskausi tuo aiempaa vahvemmin myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen mahdollisuudet osaksi rahoituskokonaisuutta. Myös kiertotalouden potentiaali tulisi tunnistaa osana ilmastotyötä, kertoo ylijohtaja Pasi Patrikainen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueelta.

Liikennekysymyksissä potentiaalia on sekä hillinnässä, mutta myös toimintavarmuuden ylläpitämisessä.

- Tulevaisuudessa kasvaviin sademääriin ja kelirikon lisääntymiseen varautuminen on haaste teiden kunnolle. Esimerkiksi kuivatusten ja hulevesien hallinnan paremmalla suunnittelulla voidaan varautua näihin tuleviin riskeihin. Tämä edistää elinkeinoelämän ja koko yhteiskunnan toimintavarmuutta, kertoo ylijohtaja Jaakko Ylinampa Lapin ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueelta

Ilmastotiekartassa selvitettiin ELY-keskusten ilmastovaikuttavuutta

ELY-keskusten ilmastovaikuttavuutta kartoitettiin ELY-keskusten ilmastotiekarttatyössä, missä perustettiin myös ELY-keskusten ilmastoasiantuntijaverkosto.

- Hiilikädenjälki on vielä liian vähällä huomiolla osana ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tiekarttatyössä on tunnistettu ELY-keskusten suuri potentiaali edistää alueidensa tavoitteita. Jokaisen ELY-keskuksen aikaansaama vaikutus myös kertautuu myös valtakunnallisesti. Monipuolinen kuntayhteistyö on tärkeä osa ELY-keskusten toimintaa, painottaa ohjelmapäällikkö Olli-Pekka Pietiläinen ympäristöministeriöstä.

Ilmastotiekarttatyössä tunnistettiin 51 kehittämiskohdetta, joiden avulla ELY-keskus voi omalla toiminnallaan edistää ilmastotoimenpiteitä eri sektoreilla ja sektoreiden välillä. Ilmastonmuutoksen hillinnässä vaikuttavimpia teemoja ELY-keskusten työssä ovat kiertotalouden, kestävämmän kulkutapajakauman, ilmastokestävän yhdyskuntarakenteen sekä rahoituksen edistäminen. Sopeutumistyössä vaikuttavuutta on erityisesti vesikysymyksissä tulvariskien hallinnassa, kuten vesistösäännöstelyissä. Merkittävä kysymys on myös koko yhteiskunnan toimintavarmuus.

Selvityksessä onkin huomionarvioista hillinnän ja sopeutumisen yhteensovittaminen. Näitä näkökulmien edistetään ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön tuella. Hillinnän ja sopeutumisen synergiahyötyjä löytyy erityisesti vesiensuojelusta ja valuma-aluetasoisen vesienhallinnan kehittämisestä.

- Menneen kesän poikkeukselliset helteet ja kuivuus ovat esimakua muuttuvan ilmaston vaikutuksista. Ilmastonmuutoksen hillintä on ensisijaista, mutta mm. IPCC:n tuoreen raportin mukaan osa peruuttamattomista muutoksista on jo näkyvissä. Alueellisilla ja paikallisilla toimilla on suuri merkitys sopeutumistyön kokonaisuudessa ja ELY-keskukset ovat keskeisessä roolissa tämän työn onnistumisessa. Valmisteilla olevassa uudessa kansallisessa sopeutumissuunnitelmassa vahvistetaan entisestään myös alueellista sopeutumistyötä, kertoo neuvotteleva virkamies Kirsi Mäkinen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Ilmastotyö jatkuu ELY-keskuksissa omaa toimintaa kehittämällä ja osallistumalla oman alueen ilmastotyöhön

Ilmastotyötä jatketaan ELY-keskuksissa ilmastotiekarttatyössä tunnistettuja toimia kehittämällä ja aktiivisella osallistumisella oman alueen ilmastotyöhön.

ELY-keskusten ilmastotyöhön voi tutustua mm. ELY-keskukset ilmastotoimijoina -verkkosivulla, joilta löytyy myös alueellista ELY-kohtaista tietoa ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen tehtävistä.