Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 27.09.2021

Ilmastouutisia

Kivihiilen energiakäyttöä korvaaviin hankkeisiin nyt 22,8 miljoonaa euroa


27.07.2021 07:53

Kivihiilen käyttö on Suomessa vuonna 2019 annetun lain mukaan kielletty sähkön tai lämmön tuotannon polttoaineena 1.5.2029 alkaen.

Työ- ja elinkeinoministeriö on tehnyt uusia päätöksiä kivihiilen energiakäytöstä luopumista nopeuttavien hankkeiden investointituesta. Tukea myönnettiin nyt kolmelle hankkeelle Espoossa, Kirkkonummella ja Vaasassa, yhteensä 22 829 282 euroa.

Ensimmäiset kivihiilen käytöstä luopumiseen kannustavat tukipäätökset tehtiin joulukuussa 2020, jolloin neljää hanketta tuettiin 7 715 880 eurolla. Tukea myönnettiin näin seitsemälle hankkeelle yhteensä 30 545 162 euroa. Tukihaku on nyt päättynyt.

Kivihiilen käyttö on Suomessa vuonna 2019 annetun lain mukaan kielletty sähkön tai lämmön tuotannon polttoaineena 1.5.2029 alkaen. Hallitusohjelman mukaisesti kivihiilestä viimeistään vuonna 2025 luopuvien yritysten ja yhteisöjen kivihiiltä korvaavien investointien käynnistymistä voidaan tukea erillisellä kannustimella.
Tuettujen hankkeiden myötä kivihiilen energiakäyttö vähenee yli 1700 GWh vuodessa ja fossiiliset hiilidioksidipäästöt yli 660 000 tonnia vuodessa.

– Kivihiilestä luopumisen tuki on ollut erinomainen keino vauhdittaa siirtymistä päästöttömään lämmön ja sähkön tuotantoon. Nyt tuettavat kolme kohdetta hyödyntävät lämpöpumppuja, hukkalämpöä ja biomassaa kivihiilen korvaamiseksi jo ennen lakisääteistä kieltoa. Samalla ne ovat osa siirtymää tuontipohjaisista fossiilista polttoaineista kotimaiseen uusiutuvaan energiantuotantoon, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.

Tuetut hankkeet ovat osa laajempia suunnitelmia, joilla tukea saaneilla energiankäyttöalueilla siirrytään nopeutetulla aikataululla pois kivihiilen käytöstä. Tuen saajat toteuttavat myös muita toimenpiteitä, jotta kivihiilestä voidaan luopua viimeistään vuonna 2025.

Tukea kivihiilen käyttöä korvaaville hankkeille Espoossa, Kirkkonummella ja Vaasassa

Investointitukea myönnettiin nyt kahteen hankkeeseen, joissa otetaan käyttöön muuhun kuin polttoon perustuvia teknologioita kaukolämmön tuotannossa, sekä biomassaa sähkön- ja lämmöntuotantoon käyttävään hankkeeseen.

Fortum Power and Heat Oy:lle myönnettiin Espoon Keran ilma-vesilämpöpumppulaitoksen toteutukseen 6 196 000 euroa. Yrityksen suunnitelmissa on noin 20 MW laitos, joka yhdistettäisiin Keran alueen kiinteistöille lämpöä jakavaan matalalämpöverkkoon ja Espoon kaukolämpöverkkoon.

Fortum Power and Heat Oy suunnittelee datakeskusten lämmön talteenottoa Kirkkonummella ja Espoossa. Hankkeita tuettiin 8 234 000 eurolla. Yritys suunnittelee kaukolämpöverkkoalueelleen datakeskusten lämmön talteenottoa, jonka ensimmäisen vaiheessa rakennettaisiin hukkalämpöä hyödyntävät yhteensä noin 60 MW lämpöpumppulaitokset.
Vaasan Voima Oy suunnittelee lämpövarastoon liitettyä ja biomassaa käyttävää yhdistettyä sähkön- ja lämmöntuotantolaitosta Vaasaan. Myönnetty tuki on 8 399 282 euroa.

Joulukuussa 2020 tuettiin kivihiilen korvaamista kaukolämmössä ja hukkalämmön hyödyntämistä

Joulukuussa 2020 tuettiin neljää hanketta Espoossa, Turun seudulla ja Vaasassa. Tuetuilla Fortum Power and Heat Oy:n, Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n ja Vaasan Sähkö Oy:n hankkeilla demonstroidaan suuren kokoluokan ilma-vesilämpöpumpun yhdistämistä kaukolämmön tuotantoon sekä hukkalämmön hyödyntämistä kaukolämmön tuotannossa.

Kaukolämpöala on murroksessa – uusien teknologioiden ja hukkalämmön käyttö nousussa

Kivihiilen energiakäytön kielto tulee nostamaan päästöttömien tuotantomuotojen tarvetta. Pöyry selvitti vuonna 2018 työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta kivihiilen energiakäyttöä Suomessa. Selvityksen mukaan kivihiiltä käytettiin vuonna 2016 lämmitykseen Espoon, Vaasan ja Turun seudun lisäksi huomattavia määriä muun muassa Helsingissä, Vantaalla ja Lahdessa. Lahdessa kivihiililaitos on suljettu vuonna 2019 ja Vantaa on ilmoittanut lopettavansa kivihiilen energiakäytön vuonna 2022.

Tuella nopeutettuun kivihiilestä luopumiseen on kannustettu energiayhtiöitä erityisesti muiden kuin polttoon perustuvien teknologioiden hyödyntämiseen lämmöntuotannossa. Uusiutuvien polttoaineiden osuus kaukolämmön tuotannosta oli vuonna 2020 noin 42 prosenttia ja hukkalämpöjen 11 prosenttia. Lämpöalan tuotantorakenteet ovat murroksessa ja kokemusta teollisen mittaluokan ratkaisuista esimerkiksi hukkalämpöjen hyödyntämiseksi kaukolämmön tuotannossa tarvitaan.

Työ- ja elinkeinoministeriö/CO2-raportti

Bookmark and Share






26


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Orivesi
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska