Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Perjantai 07.05.2021

Ilmastouutisia

Kipsilevitys Saaristomeren alueella käynnistyi hyvin ja rahoitusta kunnostushankkeisiin haettiin ennätysmäärä vesiensuojelun tehostamisohjelmassa vuonna 2020


26.03.2021 07:30

Vesiensuojelun tehostamisohjelmassa levitettiin ravinnepäästöjä sitovaa kipsiä lähes 9000 hehtaarin peltoalalle Saaristomeren tilan parantamiseksi vuonna 2020.

Vesiensuojelun tehostamisohjelmassa levitettiin ravinnepäästöjä sitovaa kipsiä lähes 9000 hehtaarin peltoalalle Saaristomeren tilan parantamiseksi vuonna 2020. Myös maatalouden muiden uusien vesiensuojelukeinojen – rakennekalkin ja kuitulietteen – levityskokeilut etenivät. Vesistökunnostusavustuksia haettiin ennätysmäärä, ja Itämereltä siivottiin kaksi riskihylkyä, kertoo ohjelman tuore vuosiraportti.

Kipsin levitys toteutettiin yhteistyössä Varsinais-Suomen alueen viljelijöiden, viranomaisten, maatalousneuvojien, kipsin toimittajien ja levittäjien kanssa. Uudenlainen yhteistyö tuotti arvokasta tietoa kipsikäsittelyn laajamittaisesta toteuttamisesta ja viljelijöiden kokemuksista. Uusi haku kipsin levittämiseksi avautuu tänä keväänä. Kipsinlevitys on viljelijöille maksuton. Tänä vuonna on tavoitteena levittää kipsiä 20 000 hehtaarille Saaristomeren valuma-alueella.

Rakennekalkki- ja kuitulietekokeiluista saadaan ensimmäiset tutkimustulokset tämän vuoden aikana. Alustavien tulosten mukaan valumavesien kiintoaine- ja fosforikuormitus on vähentynyt ja juurikkaan sato parantunut. Viljelijöille laaditaan opas menetelmien käytöstä ja vaikutuksista viljelyyn ja vesistökuormitukseen vuonna 2021.

Ravinnekuormituksen vähentämisen lisäksi ohjelma lisää ymmärrystä siitä, miten maalta peräisin oleva ravinnekuormitus muuttaa Saaristomeren ekosysteemiä. SYKEn koordinoima MaaMeri-tutkimushanke aloitti uuden tiedon keräämisen Saaristomerellä hankekumppanien kanssa.

Ilmastonmuutos syö vesiensuojelutoimien hyötyjä ja on haaste vesiluonnon monimuotoisuudelle. Vesiensuojelutoimien vaikuttavuus kasvaa, kun niitä toteutetaan laajempina kokonaisuuksina valuma-alueittain. Maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö tarjosivat rahoitusta maa-ja metsätalouden luonnonmukaisen vesienhallinnan hankkeisiin. Tietoa uusista menetelmistä vahvistaa SYKEn koordinoima laaja tutkimus- ja kehityshanke.

Suomalaisten kiinnostus lähivesien suojeluun lisääntynyt

Viime vuonna käynnistyi noin 80 uutta vesistökunnostushanketta ympäri maata. Lisäksi kunnostushankkeiden toimijoiden ja osarahoittajien joukko laajeni uusilla kunnilla ja muilla alueen toimijoilla.

”Olen iloinen, että vesiensuojelun rahoituskanavat on löydetty ja lähivesien suojelu ja tila koetaan tärkeäksi yhteiseksi asiaksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Mahdollisuus saada hankerahoitusta hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen on myös tuonut uutta potkua monien vesiensuojeluyhdistysten ja -säätiöiden toimintaan. Ohjelma on pystynyt tukemaan vesiensuojelun toimijoita ja tuomaan heitä yhteen sekä takaamaan laadukkaan, tieteelliseen tietoon ja seurantaan perustuvan toiminnan.

Kaupunkivesien haitalliset aineet uusi ongelma

Kaupunkien jäte- ja hulevesien sisältämien haitallisten aineiden poistamiseksi ei vielä ole tehokkaita keinoja. Vesiensuojelun tehostamisohjelma tukee uusien menetelmien tutkimusta ja kehittämistä rahoittamalla seitsemää hanketta, jotka kehittävät menetelmiä haitallisten aineiden kuormituksen vähentämiseksi jätevesistä ja hulevesistä.

Itämeren riskihylyt pinnan alla piilevä ympäristöuhka

Suomen ympäristökeskus SYKE tyhjensi öljyt kahdesta ympäristölle vaarallisesta hylystä Ahvenanmaan Kihdinselällä yhteistyössä rajavartiolaitoksen kanssa. Tämän vuoden tavoite on saneerata vähintään yksi hylky.

Operaatioiden ansiosta voidaan luoda uusi malli viranomaisten väliselle yhteistyölle hylkyjen ympäristöriskien hallitsemiseksi. Suomen aluevesillä on yli 20 riskihylkyä.

Ohjelmasta väliarvio vuonna 2021

Tämän vuoden loppupuolella ohjelmasta laaditaan väliarvio. On tärkeää saada palautetta siitä, miten hyvin ohjelma on nostanut vesiensuojelun näkyvyyttä, lisännyt yhteistyömahdollisuuksia sekä auttanut levittämään tietoa uusista menetelmistä ja vesiensuojelun tulevaisuuden haasteista. Tiedon avulla voidaan arvioida, miten hyvin ohjelman alkuperäiset tavoitteet ovat onnistuneet ja miten se tukee vesien- ja merenhoitosuunnitelmien 2022-2027 toteuttamista sekä kasvattaa vesiensuojelun tekijöiden osaavaa joukkoa.

”Yhteinen vastuumme on turvata vesien hyvä tila muuttuvassa ilmastossa. Tähän tarvitaan niin valtion, kuntien, yritysten, yhdistysten, tutkijoiden kuin yksityisten maanomistajien ja vesistöjen käyttäjien osaamista ja taloudellista panosta”, ministeri Krista Mikkonen sanoo.

Ympärisöministeriö/CO2-raportti

Bookmark and Share






15


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska