Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 13.05.2021

Ilmastouutisia

Karvianjoen raakkua uhkaa sukupuutto (Varsinais-Suomi, Satakunta, Etelä-Pohjanmaa)


23.02.2021 08:54

Karvianjoen koskien alueella elävät Lounais-Suomen viimeiset mahdollisesti lisääntymiskykyiset raakut eli jokihelmisimpukat. Karvianjoen kosket ovat suojeltuja Natura-alueena, mikä velvoittaa Suomea estämään alueen heikentyminen ja toteuttamaan alueella suojelutoimia luontoarvojen palauttamiseksi. Raakkujen lisääntyminen on heikentynyt erityisesti 1950-luvulta lähtien, josta alkaen voimakkaat metsä- ja suo-ojitukset sekä myöhemmin turvetuotanto ovat aiheuttaneet happamoitumista ja joen pohjan liettymistä. Tämä on johtanut simpukoiden poikasten menehtymiseen. Suurin osa vielä elossa olevista raakuista ovat ikääntyneitä, noin 70–100-vuotiaita. Varovaisen arvion mukaan raakkuja on Satakunnan viimeisessä laajemmassa esiintymässä jäljellä noin 2000 yksilöä.

Kantaa elvytetään Freshabit LIFE IP -hankkeessa

Varsinais-Suomen ELY-keskus on Freshabit LIFE IP -hankkeessa panostanut siihen, että raakkukanta kehittyisi Karvianjoella lisääntyväksi ja elinvoimaiseksi. Karvianjoen raakkujen toukkia on saatu siirtymään kokeissa onnistuneesti niiden väli-isäntien; taimenen ja lohen kiduksiin. Alueelta on siirretty raakkuja kuntoutukseen Konneveden tutkimuslaitokselle. Lisääntymisen onnistuessa on tavoitteena siirtää tuhansia pikkusimpukoita takaisin kotivesistöönsä. Tätä varten tulisi kotivesistön tilaa parantaa luoden edellytyksiä tämän hienon lajin säilymiselle Satakunnassa.

Toiminnanharjoittajat tärkeässä roolissa

Raakun kannalta on tärkeää pienentää alueella syntyvää ravinnekuormitusta, metallien kuormitusta sekä liettymistä. Toiminnanharjoittajien tulee pitää huoli siitä, että uusista hankkeista tai maankäytön muutoksista tehdään hyvissä ajoin etukäteen ilmoitus ELY-keskukseen sekä muille mahdollisesti tarvittaville tahoille (esim. ELY-keskukseen ojituksista tai pelloksi raivuusta). Lisäksi olemassa olevien pienten turvetuotantoalueiden tulee nyt siirtymäkauden umpeuduttua huolehtia siitä, että ELY-keskuksella on tieto siitä, miten toiminta jatkuu. Karvianjoen koskien valuma-alueen uusien toimien osalta kynnys luontoarvoja merkittävästi heikentäville vaikutuksille ylittyy herkästi. Ympäristöluvan tarvitsevista hankkeista edellytetään Natura-vaikutusten arviointia ja pienemmissä hankkeissa riittää ELY-keskukselle tehtävä Natura-ilmoitus.

Maanomistajille korvauksia METSO- ja HELMI-suojelusta

Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Satakunnan ELY-keskus kannustavat taimenpuroihin rajatuvilla alueilla maanomistajia vapaaehtoiseen METSO-ohjelman suojeluun, suojavyöhykkeiden perustamiseen ja räätälöityyn vesiensuojelutoimiin niin metsä- kuin peltoalueille. HELMI-ohjelman avulla voidaan ennallistaa ja suojella suoalueita lisäten veden viipymää valuma-alueilla. Metso- ja Helmi-ohjelmien kautta tapahtuva suojelu on vapaaehtoista ja tarjoaa maanomistajille rahallisen korvauksen tehtävistä toimista. Lisäksi jatketaan Natura-alueen tilaa edistäviä toimia, kuten purokartoituksia, taimenpurojen kunnostushankkeita ja soiden ennallistamishankkeita niiden vaikutuksia seuraten. ELY-keskus on mukana myös uuden LIFE-hankkeen suunnittelussa, jossa osa toimista on suunniteltu Karvianjoelle.

Kaikkien toimien tavoitteena on Natura-alueen luontotyyppien ja lajien suotuisan suojelutason saavuttaminen sekä vesistöjen hyvä tila vuonna 2027.

ELY-keskukset/CO2-raportti

Bookmark and Share






15


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska