Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Perjantai 07.05.2021

Ilmastouutisia

Kansalaisraati puntaroi Suomen päästövähennystoimien reiluutta ja tehokkuutta


19.03.2021 07:32

Kansalaisraadin tehtävä on arvioida, kuinka reiluja ja tehokkaita Suomen suunnitellut toimet ilmastopäästöjen vähentämiseksi ovat.

Kansalaisten näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia Suomen päästövähennystoimiin selvitetään kevään aikana kansalaisraadissa. 8 000 suomalaista saa kutsukirjeen raatiin, joka on ensimmäinen Suomessa järjestettävä kansallisen tason ilmastoaiheinen raati. Raatiin valitaan enintään 50 henkilöä.

Kansalaisraadin tehtävä on arvioida, kuinka reiluja ja tehokkaita Suomen suunnitellut toimet ilmastopäästöjen vähentämiseksi ovat. Kansalaisraadissa käsitellään erityisesti kansalaisia koskevia toimia, jotka liittyvät ruokaan, asumiseen ja liikkumiseen.

”Osallistuminen politiikan valmisteluun kasaantuu usein pienelle joukolle. Ilmastotoimissa voimme onnistua vain, jos pidämme kaikki mukana. On tärkeää kuulla myös niitä ihmisiä, jotka eivät yleensä osallistu kuulemisiin. Kansalaisraadin avulla saamme suomalaisia edustavan joukon näkemykset ilmastotoimien oikeudenmukaisuudesta”, kertoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Satunnaisotoksella valitut suomalaiset eri puolelta maata saavat maaliskuun aikana kutsukirjeen kansalaisraatiin. Ilmoittautuneiden joukosta raatiin valitaan enintään 50 henkilön ryhmä siten, että se edustaa mahdollisimman hyvin Suomen väestöä.

Raati tuottaa tietoon pohjautuvia näkemyksiä

Kansalaisraadin on tilannut ilmastopolitiikan pyöreä pöytä yhdessä ympäristöministeriön kanssa, ja sen toteuttaa Turun yliopisto. Kansalaisraati kokoontuu etäyhteyksin kolme kertaa huhtikuun aikana, ja osallistujille maksetaan palkkio. Osallistuminen raatiin ei vaadi aiempia tietoja aiheesta.

”Osallistujat saavat etukäteen taustatietoa Suomen ilmastotoimista ja he kuulevat raadissa asiantuntijoiden alustuksia aiheesta. Lopputuloksena raati tarjoaa tietoon pohjaavia ja punnittuja näkemyksiä ilmastopolitiikan valmistelun tueksi”, kertoo Turun yliopiston valtio-opin professori Maija Setälä.

Kansalaisraati on jatkoa keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelussa tehdylle kansalaisten kuulemiselle. Alkuvuodesta kansalaisten näkemyksiä kerättiin avoimella verkkokyselyllä, johon tuli 18 000 vastausta. Kansalaisraati käsittelee kyselyn vastauksissa esiin nousseita teemoja.

Kansalaisraatia testataan kansalaisten äänitorvena

Kansalaisraati kokoaa yhdessä puntaroimansa näkemykset julkilausumaksi. Lisäksi tutkijat koostavat kansalaisraadin toteutuksesta tiivistelmän ja loppuraportin. Tuloksia käsitellään kevään aikana ilmastopolitiikan pyöreässä pöydässä.

Ilmastopolitiikan pyöreässä pöydässä on edustettuna laaja joukko toimijoita yhteiskunnan eri aloilta. Se tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa luomalla yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti.

Kansalaisraadin tulokset julkaistaan kevään aikana ympäristöministeriön verkkosivustolla. Tuloksia hyödynnetään myös keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelussa.

Ympärisöministeriö/CO2-raportti

Bookmark and Share






15


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska