Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Sunnuntai 29.05.2022

Ilmastouutisia

Itämeren rantavaltiot ja EU sopivat uusista toimista Itämeren suojelemiseksi


03.11.2021 07:45

Ohjelmassa Itämeren valtiot ja EU sopivat HELCOMin pahimpien saastuttajien eli niin sanotun hot spot -listan täydentämisestä vuoteen 2025 mennessä.

Itämeren suojelusta vastaavien rantavaltioiden ministerit ja Euroopan komissio hyväksyivät päivitetyn Itämeren suojelun toimintaohjelman, Baltic Sea Action Planin. Itämeren rantavaltiot ja EU ovat toteuttaneet toimintaohjelmaa vuodesta 2007 alkaen. Toimintaohjelma sisältää yhteiset tavoitteet ja sovitut toimenpiteet vuoteen 2030 asti.

”Tarvitsemme lisää tarmokkaita toimia Itämeren tilan parantamiseksi. Paljon on jo tehty, mutta työn vaikutukset näkyvät valitettavan viiveellä”, Suomen delegaation johtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoi Itämeren suojelukomission (HELCOM) kokouksessa Lyypekissä. ”Suomen aloitteesta ohjelmaan saatiin vahvempia tavoitteita rehevöitymisen hillintään ja kiertotalouteen sekä merenkulun ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Baltic Sea Action Plan on käytännössä osoittanut yhteistyön voiman ja välttämättömyyden näissä asioissa”, Mikkonen korosti.

Ministerikokous antoi julistuksen, jossa korostuu Itämerellä tapahtuvan yhteistyön tärkeys myös globaalisti. HELCOM-työ edistää globaaleja kestävän kehityksen, ilmaston, luonnon ja mertensuojelun tavoitteita. HELCOMin työtä alueellisessa mertensuojelussa pidetään esimerkillisenä muun muassa YK:ssa.

Suunnitelmaan lisää toimia Itämeren hyvän tilan saavuttamiseksi

Päivitetty Baltic Sea Action Plan sisältää lähes 200 toimenpidettä Itämeren meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi. Osaa näistä valtiot toteuttavat erikseen ja osaa yhdessä.

Ohjelmassa Itämeren valtiot ja EU sopivat HELCOMin pahimpien saastuttajien eli niin sanotun hot spot -listan täydentämisestä vuoteen 2025 mennessä. Samoin sovittiin ravinteiden kierrätyksen strategiasta ja toimenpiteistä sekä Itämeren suojelusopimuksen maatalouden kuormitusta koskevan liitteen modernisoinnista. Lisäksi sovittiin, että vähintään 30 prosenttia Itämeren merialueesta suojellaan vuoteen 2030 mennessä yhtenäisellä, tehokkaalla, hyvin hallinnoiduilla ja ekologisesti edustavalla merisuojelualueverkostolla.

Alkuperäiseen toimintaohjelmaan nähden ohjelma laajeni siten, että se nyt entistä vahvemmin torjuu meren roskaantumista, estää vedenalaisen melun haittoja, parantaa ravinteiden kierrätystä sekä merenpohjan ja luonnon ennallistamista. Ilmastonmuutosta käsitellään koko ohjelman läpileikkaavana aiheena, koska sen vaikutus Itämeren ekosysteemiin ja suojelutoimiin on merkittävä.

Suomi ajoi päivitystä koskevissa neuvotteluissa erityisesti rehevöitymisen hillintään liittyvien toimenpiteiden vahvistamista sekä teki aloitteen ravinteidenkierrätyksen strategian laatimiseksi ja johti sen valmistelua. Suomi johti myös merellisten toimintojen, kuten merenkulun ja kalastuksen, haitallisten vaikutusten hillintään liittyvien toimenpiteiden laatimista.

Baltic Sea Action Plan on parantanut Itämeren tilaa, mutta hyvä tila on edelleen saavuttamatta

Itämeren hyvää tilaa ei onnistuttu saavuttamaan alkuperäisen Baltic Sea Action Planin asettamaan määrävuoteen 2021 mennessä. Meren tila on monelta osin edelleen heikentynyt, ja rehevöityminen on jopa lisääntynyt. Myönteistäkin kehitystä on: Ravinnekuormitus on pienentynyt, haitallisten ja vaarallisten aineiden päästöt ovat vähentyneet ja tiettyjen hylje-, kala- ja lintupopulaatioiden tila on nyt hyvä.

Ravinnekuormituksen ja rehevöitymisen vähentämiseksi on tehty pitkäjänteistä työtä. HELCOM sopi vuonna 2007 Baltic Sea Action Planissa ensimmäisenä kansainvälisenä toimijana kokonaisen merialueen ravinnekuormituksen ylärajoista ja jyvitti kullekin valtiolle ravinnekuormituksen vähennystavoitteet.

Alkuperäisessä vuoden 2007 toimintaohjelmassa oli yhteensä 177 toimenpidettä, joista yhteisten toteutus eteni kansallisesti toteutettavia toimia paremmin. Osa toteutetuista toimista ei ole vielä ehtinyt vaikuttaa meren tilaan. Esimerkiksi ravinnekuormituksen väheneminen näkyy viiveellä, joissain tapauksissa vasta jopa vuosikymmenien kuluttua.

Suomelle osoitettuja toimia on toteutettu etenkin kansallisten vesienhoitosuunnitelmien ja Suomen merenhoitosuunnitelman kautta. Vuosina 2015–2018 hallitus tuki vesien- ja merensuojelua noin 40 miljoonalla eurolla ja vuosina 2019–2023 hallitus on sopinut tehostavansa toimenpiteiden toteutusta jopa 69 miljoonalla eurolla.

Itämeren ympärysvaltioiden merensuojelusta vastaavat ministerit ja Euroopan komission meri- ja ympäristökomissaari kokoontuivat ensimmäiseen fyysiseen kokoukseen sitten koronapandemian alun. Kokousta emännöi HELCOMin puheenjohtajana vuosina 2020–2022 toimiva Saksa.

Ympäristöministeriö/CO2-raportti

Bookmark and Share






4


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

1 vko   |   2 vko   |   1 kk   |   3 kk

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Orivesi
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Savonlinna
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska