Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 27.09.2021

Ilmastouutisia

Ilmastopaneelin selvitys: Sähköistymisellä on merkittävä rooli Suomen ilmastopäästöjen leikkaamisessa


02.07.2021 07:20

Sähköistymisen avulla Suomen päästöjä voitaisiin leikata 95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, kertoo Ilmastopaneelin tuore selvitys, jossa erilaisten sähköistymispolkujen vaikutuksia energiajärjestelmään tarkastellaan skenaariomallinnuksilla.

Kuva: Dreamstime

Energiajärjestelmien sähköistäminen voi merkittävästi vähentää hiilidioksidipäästöjä ja auttaa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, kertoo Suomen ilmastopaneelin tuore selvitys. Sähkö pitää tuottaa vähäpäästöisesti, eikä tuotannon päästöjä saa ulkoistaa. Sähköistymisen oikeudenmukaisuus- ja turvallisuusvaikutukset tulee tunnistaa ja järjestelmän uudet pullonkaulat ennakoida.

Sähköistymisen avulla Suomen päästöjä voitaisiin leikata 95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, kertoo Ilmastopaneelin tuore selvitys, jossa erilaisten sähköistymispolkujen vaikutuksia energiajärjestelmään tarkastellaan skenaariomallinnuksilla. Sähkön tarve kasvaa sähköistymiskehityksen myötä jopa yli kaksinkertaiseksi. Sähkö pitää tuottaa vähäpäästöisesti, eikä sen tuotannon päästöjä saa ulkoistaa.

"Sähköistymisen mahdollisuudet tulee tunnistaa täysimääräisesti Suomen energia- ja ilmastopolitiikassa kuten energiaveroratkaisuissa, jotta tarvittava infrastruktuuri ja pitkäjänteinen tutkimus parhaiden ratkaisujen kehittämiseksi voidaan varmistaa", sanoo Ilmastopaneelin varapuheenjohtaja, professori Peter Lund.

Energialähteet, kuten biomassa tai tuulivoima, pitää muuntaa loppuenergiaksi eli joko sähköksi, lämmöksi tai polttoainejalosteiksi ennen kulutusta. Sähköistymisellä tarkoitetaan sähkön käytön lisäämistä ja käyttösovellusten laajentamista eri sektoreille, esimerkiksi sähköautoihin liikenteessä tai lämpöpumppuihin lämmityksessä. Kun sähköä tuotetaan päästöttömistä energialähteistä – esimerkiksi uusiutuvalla energialla – sähköistyminen avaa uusia mahdollisuuksia suuriin päästöleikkauksiin eri toimialoilla.

Sähköön perustuvassa järjestelmässä on kiinnitettävä huomiota luotettavuuteen ja kestävyyteen – myös erilaisissa äärisääilmiöiden tai kyberuhkien aiheuttamissa tilanteissa. Tämä tarkoittaa kasvavaa tarvetta sähkön ja energian varastointiratkaisuille. Nykyteknologialla ei vielä pystytä kattavasti vastaamaan kaikkiin huoltovarmuuskysymyksiin. Sähköistymisen myötä energiatuonti vähenee, mutta riippuvuus fossiilienergiasta voi korvautua uusilla riippuvuuksilla esimerkiksi sähköön pohjautuvissa energiajärjestelmissä tarvittavista kriittisistä materiaaleista ja komponenteista.

Teollisuuden päästöjä voidaan leikata merkittävästi sähköistymisen avulla

Suomessa teollisuus käyttää lähes puolet energiasta ja sähköstä, joten teollisuuden energiankäytön ja prosessien sähköistymisellä on suuri merkitys hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Teollisuudessa lyhyen ja keskipitkän aikavälin suurimmat sähköistämismahdollisuudet liittyvät erilaisten prosessilämmöntuotantojen sähköistämiseen.

"Teollisuuden sähköistämisen päästövähennyspotentiaali on merkittävä ja jopa yksittäisillä investointipäätöksillä voi olla suuri vaikutus päästöihin. Monille nykyisin fossiilisia polttoaineita käyttäville prosesseille on jo olemassa sähköön perustuva vaihtoehto ja lisää ratkaisuja on kehitysvaiheessa", sanoo Ilmastopaneelin jäsen Antti Arasto.

Teollisuuden sähkön käyttö on ympärivuotista, mikä helpottaa sähköistymistä, sillä se ei aiheuta vastaavaa vuodenaikaisista lämmönvaihteluista johtuvaa tehohaastetta kuin esimerkiksi lämmityssektorin sähköistys. Teollisuuden suurten kulutuskohteiden sähköistyminen voi lisätä koko energiajärjestelmän kysyntäjoustoa. Epäsuorat sähköistymisratkaisut vedyn ja synteettisen metaanin kaltaisilla sähköpolttoaineilla tarjoavat teollisten prosessien lisäksi mahdollisuuksia myös pitkän aikavälin energian varastoina, lisäävät energiajärjestelmän joustoja ja parantavat huoltovarmuutta.

Yhteiskunnalliset vaikutukset huomioitava

Sähköistymisen vaikutukset sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja turvallisuuteen tulee tunnistaa hyvissä ajoin ja arvioida entistä tarkemmin, jotta ilmasto- ja energiapoliittisen päätöksenteon ja tarvittavan järjestelmätason muutoksen seurauksiin osataan varautua, Ilmastopaneelin muistiossa todetaan.

"Oikeudenmukaisuuden arviointiin sisältyvät esimerkiksi globaalit kysymykset kriittisten materiaalien ja mineraalien saatavuudesta sekä tuotannon eettisyydestä, sähköistymisen kustannusten ja hyötyjen jakautuminen sekä kuluttajien tietotaito uuden teknologian hyödyntämisessä. Vaikutuksia työllisyyteen tulee tarkastella sekä eri toimialojen että eri alueiden välillä", sanoo Ilmastopaneelin jäsen Paula Kivimaa.

Ilmastopaneeli/CO2-raportti

Bookmark and Share






26


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Orivesi
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska