Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 27.09.2021

Ilmastouutisia

IPCC:n raportti: Ihmisten toiminta on aiheuttanut ennennäkemättömän laajoja ja nopeita muutoksia ilmastossamme


09.08.2021 08:08

Ihmisten toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat jo muuttaneet ilmastoa merkittävästi. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC toteaa 9.8. julkaisemassaan raportissa, että useiden vahinkoa aiheuttavien sääilmiöiden todennäköisyys on kasvanut. Myös monet meriä ja mannerjäätiköitä koskevat muutokset ovat jo nyt peruuttamattomia tai palautuvat hitaasti. Tulevien muutosten laajuus riippuu siitä, miten kasvihuonekaasujen, erityisesti hiilidioksidin, päästöt kehittyvät tulevaisuudessa.

Tieteellinen ymmärrys ilmastonmuutoksesta on vahvistunut entisestään ja tulos on selvä: Maapallon keskilämpötila on noussut noin 1,1 °C esiteolliseen aikaan verrattuna ja ihmisten toiminta on aiheuttanut lähes kaiken tämän lämpenemisen. Ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuudet, lämpötila ja merenpinta kohoavat ja jäätiköt vetäytyvät nopeammin kuin tuhansiin vuosiin. Arktisella alueella ilmasto lämpenee nopeammin kuin maapallolla keskimäärin – jopa yli kaksinkertaisella vauhdilla.

”IPCC:n kuudenteen arviointiraporttiin koostettu tutkimustieto osoittaa, että ilmaston lämpenemisestä johtuvat muutokset ovat ennennäkemättömän laajoja, nopeita ja osin peruuttamattomia. Lämpenemisen vaikutukset ja riskit kasvavat, mitä enemmän maapallon ilmasto lämpenee. Siksi jokainen asteen kymmenys lämpenemistä on merkittävä: estettynä se pienentää riskejä tai lämpötilan nousuna se voimistaa riskejä yhteiskunnille ja luonnolle”, Suomen IPCC-työryhmän puheenjohtaja ja Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Jussi Kaurola sanoo.

”Tiedeyhteisön viesti on selkeä ja vakavampi kuin koskaan aiemmin. Ilmastokriisin torjunnalla on kiire ja tarvitsemme kaikkialla maailmassa entistä tiukempia päästövähennystavoitteita – sekä erityisesti toimia ja päätöksiä, joilla ne saavutetaan. EU:n ilmastotoimissa on päästävä yli 55 prosentin päästövähennystavoitteen vuoteen 2030 mennessä. IPCC:n tuoreen raportin valossa on ilmiselvää, että lisäpäätöksiä päästöjen vähentämiseksi tarvitaan myös syksyn budjettiriihestä.”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Arviot ilmastonmuutoksen kehityksestä tarkentuneet

IPCC arviointiraportti tarkastelee, miten päästöjen kehittyminen vaikuttaa ilmastoon. Arvio ilmaston herkkyydestä kasvihuonekaasupäästöille on tarkentunut entisestään. Tämä mahdollistaa aiempaa luotettavammat arviot siitä, mikä päästöjen määrä vastaa 1,5 asteen lämpenemisen tasoa ja milloin se saavutetaan päästöskenaarioissa.

Edellisen vuonna 2013 ilmestyneen arviointiraportin jälkeen on käynyt selvemmäksi, että ihmistoiminnasta peräisin olevilla kasvihuonekaasupäästöillä ja niiden lämmittävällä vaikutuksella on yhteys helleaaltoihin, rankkasateisiin, kuivuuteen, trooppisiin myrskyihin sekä niiden esiintymisessä ja voimakkuudessa tapahtuneisiin muutoksiin. Esimerkiksi jotkin viime vuosikymmenellä mitatuista hyvin korkeista lämpötiloista olisivat olleet erittäin epätodennäköisiä ilman ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta.

Raportti keskittyy aiempaa enemmän alueelliseen ilmastonmuutostietoon ja tukee näin riskien arviointia sekä päätöksentekoa. Ihmistoiminnan vaikutus on jo muuttanut sään ja ilmaston ääri-ilmiöiden esiintymistä kaikkialla maapallolla, mutta vaikutukset eroavat alueellisesti.

Ratkaisun avaimet tiedetään – toimia tarvitaan viipymättä

Kaikkien raportissa käytettyjen skenaarioiden mukaan 1,5 °C lämpenemisen taso ylitetään todennäköisesti viimeistään 2030-luvun alkupuolella. Skenaarioiden mukaan on mahdollista, että jos kasvihuonekaasujen päästöt vähenevät nopeasti ja jyrkästi nollaan vuosisadan puolivälissä, maapallon keskilämpötila palautuu 1,5 asteen alle vuosisadan loppupuolella.

Lämpötilan nousu voidaan siis pysäyttää vain vähentämällä viipymättä ihmistoiminnasta aiheutuvat hiilidioksidin päästöt nollaan ja leikkaamalla muiden ilmastoa lämmittävien yhdisteiden päästöjä voimakkaasti. Päästöjen vähentämisen lisäksi ilmastonmuutoksen rajoittaminen vaatii sitä, että ilmakehästä sidotaan hiilidioksidia.

Raportin mukaan vuosisadan puolivälissä tulisi olla tilanteessa, jossa ihmisten aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat korkeintaan yhtä suuret kuin ihmisten luomat hiilinielut. Ihmisten täytyy pystyä sitomaan toiminnastaan aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ilmakehästä: tätä kutsutaan nettonollapäästöiksi. Päästövähennysten vaikutus lämpötilaan ja muihin ilmastosuureisiin näkyy vasta viiveellä.

IPCC koostaa tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksesta

IPCC:n 9.8.2021 julkaisema raportti käsittelee ilmastonmuutoksen luonnontieteellistä taustaa ja kokoaa yhteen tutkitun tiedon ilmastojärjestelmän tilasta, muutoksista ja tulevaisuuden näkymistä. Edellinen vastaava raportti julkaistiin vuonna 2013.

Raportti on ensimmäinen osa IPCC:n kuudennesta ilmastonmuutoksen arviointiraportista, joka julkaistaan vuosina 2021–2022. Kuudennen arviointiraportin kaksi muuta osaa julkaistaan keväällä 2022. Toinen osaraportti käsittelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumista ja kolmas osaraportti ilmastonmuutoksen hillintää. Syksyllä 2022 julkaistava synteesiraportti vetää yhteen tulokset kolmesta osaraportista.

Raportin tuloksista on tehty infografiikoita, jotka julkaistaan myöhemmin myös ruotsiksi ja englanniksi. Raportin yhteenveto päätöksentekijöille (Summary for Policymakers) käännetään myöhemmin myös suomeksi.

Ympäristöministeriö/CO2-raportti

Bookmark and Share






26


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Orivesi
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska