Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 13.05.2021

Ilmastouutisia

Helmi-ohjelman ensimmäinen vuosi oli soiden ennallistamisen ja vapaaehtoisen soiden suojelun ennätysvuosi


22.02.2021 07:43

Vuonna 2020 Helmi-elinympäristöohjelmassa käynnistettiin työt Suomen luonnon tilan parantamiseksi. Ennallistamista ja luonnonhoitoa tehtiin uhanalaisissa elinympäristöissä, joista erityisesti soilla saatiin merkittäviä tuloksia. Soiden vapaaehtoinen suojelu on myös saanut uutta vauhtia Helmi-ohjelmalla. Vuonna 2020 Helmi-ohjelman työt aloitettiin suojelualueilla ja kuntien mailla. Ohjelman toteutuksesta ovat vastanneet ELY-keskukset, Metsähallituksen Luontopalvelut ja kunnat.

”Vastuumme on pysäyttää Suomen luonnon köyhtyminen. Siksi korotimme tuntuvasti luonnonsuojelun rahoitusta ja käynnistimme uuden Helmi-elinympäristöohjelman. Sen avulla suojelemme, kunnostamme ja hoidamme uhanalaistunutta luontoa ja heikentyneitä elinympäristöjä. Helmi-ohjelman ensimmäisenä vuonna erityisesti suoluonnon osalta on edistetty hienosti: suojelimme yli 5500 hehtaaria arvosoita ja soiden ennallistaminen ylsi uuteen ennätykseen. Lisäksi teimme kunnostustöitä muun muassa lintuvesillä ja valkoselkätikkametsissä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Soiden ennallistamisen kokonaismäärä suojelualueilla ylsi ennätykseen. Lähes 3 300 hehtaarin kokonaisuudesta Helmi-ohjelman rahoituksella ennallistettiin 1 620 hehtaaria soita. Pinta-alallisesti soita ennallistettiin eniten Pohjanmaa-Kainuun alueella ja Järvi-Suomessa, mutta myös Etelärannikolla onnistuttiin leudosta talvesta huolimatta.

Myös soiden vapaaehtoinen suojelu sai vauhtia: luonnonsuojelun lisärahoituksella palkattiin väkeä ELY-keskuksiin ja kohdennettiin maanomistajille maksettavia korvauksia myös soidensuojeluun. Kunnianhimoinen 5000 hehtaarin suojelutavoite Helmi-ohjelman ensimmäiselle vuodelle ylitettiin. Kokonaisuudessaan Helmi-ohjelmalla suojeltiin soita 5 578 hehtaaria vuonna 2020. Eniten soita suojeltiin Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa.

Ennallistettuja soita ympäri Suomen

Kalhuaapa Lapin Tervolassa on soidensuojelun täydennysehdotukseen sisältynyt valtion alue, jonka laajuus on 823 hehtaaria. Vuonna 2020 Kalhuaavan soista ennallistettiin 156 hehtaaria täyttämällä koneellisesti suolle 1960-70 –luvuilla kaivetut ojat. Työ jatkuu vielä, kun tehdään käsityönä patoja suon märimmällä osalla sijaitsevalle ojalle, mihin ei pääse koneella. Ennallistamisalue on aapasuota, ja se koostuu sekä letoista että puustoisista rämeistä. Ennallistamisesta hyötyviä lajeja ovat muun muassa uhanalaiset kämmekät, rehevällä suolla viihtyvät lettosammalet ja muut vaateliaat lajit, riekko sekä suon kahlaajalinnut. Kohteen vierestä Metsähallituksen Metsätalous Oy ennallisti yhtä aikaa oman ennallistamiskohteensa.

Varsinais-Suomessa hieno esimerkki Helmi-ohjelmalla ennallistetusta suosta on Kurjenrahkan kansallispuiston Vajosuo. Suo on osin ennallistettu Helmi-elinympäristöohjelman rahoilla, osin Hydrologia Lifen rahoilla. Vajosuo on ojitettu 1970-luvulla ja vuonna 2020 suosta ennallistettiin 30,6 hehtaaria, pääosin keidasrämeen ojitettuja laiteita. Ennallistamisesta aiheutuvasta suon vesitalouden ja kasvillisuuden palautumisesta hyötyvät monet uhanalaiset suolinnut ja perhoset.

Helmi-ohjelmassa kunnostetaan ja hoidetaan myös perinnebiotooppeja, lintuvesiä, metsäisiä elinympäristöjä sekä pienvesiä ja rantoja

Ohjelman käynnistämisvuonna aloitettiin työt lisähenkilöstön rekrytoinnilla, luontoinventoinneilla ja toimenpidesuunnittelulla. Lintuvesien kunnostustoimia tehtiin noin 20 kohteella, jonka lisäksi n. 90 kohteella tehtiin linnustoselvityksiä. Metsäisissä elinympäristöissä kunnostettiin muun muassa valkoselkätikkametsiä, lehtoja ja paahderinteitä. Yhteensä toimia tehtiin noin 80 luontokohteella.

Perinnebiotooppien valtakunnallinen inventointi jatkui, ja kunnostustöitä tehtiin Helmi-ohjelmassa noin 420 hehtaarilla. Pienvesien ja rantojen osalta toiminta kohdentui vielä töiden suunnitteluun ja inventointeihin, mutta puroja kunnostettiin etenkin Kainuussa ja lähteitä Pohjois-Savossa.

Vuonna 2020 järjestettiin myös ensimmäinen Kunta-Helmi erityisavustushaku, jonka kautta kuntien luonnon monimuotoisuustöitä on avustettu noin 2,3 miljoonalla eurolla. Hankkeilla kunnostetaan kaikkia Helmi-ohjelmaan kuuluvia elinympäristöjä: soita, lintuvesiä, perinnebiotooppeja, pienvesiä ja rantaluontoa sekä metsiä. Ensimmäisen hakukierroksen hyvien kokemusten perusteella Kunta-Helmi jatkuu vuonna 2021, jolloin hakuaika on syksyllä yhdessä muiden valtionavustusten aikataulussa. Samalla käynnistetään Järjestö-Helmi, jonka kautta myös järjestöt, yhdistykset ja säätiöt voivat hakea luonnonhoitohankkeisiinsa avustusta.

Kevään aikana määritellään vuoteen 2030 ulottuvat tavoitteet

Käytännön töiden ohella valmistellaan vuoteen 2030 ulottuvaa ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistä Helmi-elinympäristöohjelmaa. Vuodesta 2021 Helmi-ohjelman toimijajoukko ja toiminta-alueet laajenevat myös suojelualueiden ulkopuolelle. Laajapohjaisen ohjausryhmän ohjauksessa on valmisteltu pitkän aikavälin Helmi-ohjelmaa, jossa asetetaan vuoteen 2030 ulottuvat laadulliset ja määrälliset tavoitteet soille, lintuvesille ja kosteikoille, perinnebiotoopeille, metsille sekä pienvesille ja rantaluonnolle.

Vuoden vaihteessa ohjelmaluonnos oli avoimesti kommentoitavana Ota kantaa -palvelussa ja asiantuntijaryhmillä. Tavoitteena on, että ohjelma valmistuu maaliskuussa 2021. Tämän jälkeen ympäristöministeriö valmistelee päätöksen Valtioneuvostoon vietäväksi toukokuussa 2021.

Ympärisöministeriö/CO2-raportti

Bookmark and Share






15


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska