Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Perjantai 07.05.2021

Ilmastouutisia

Fjällräven haluaa pelastaa uhanalaiset napaketut Suomessa – 40 000 euron lahjoitus naalien suojeluun


04.01.2021 08:47

Fjällrävenin The Arctic Fox Initiative -ohjelman turvin Lappiin rakennetaan uusia ruokinta-automaatteja ja koulutetaan vapaaehtoisia.

Fjällrävenin kansainvälistä suojelutyötä tekevä The Arctic Fox Initiative -ohjelma lahjoittaa joka vuosi varoja kansainvälisiin hankkeisiin, jotka vahvistavat ihmisten luontosuhdetta ja suojelevat ympäristöä. Tänä vuonna yksi rahoituksen saajista on WWF Suomi, joka saa 40 000 euroa naalien suojelutyöhön. WWF on ensimmäinen suomalainen toimija, joka saa ohjelman rahoituksen.

“Lahjoituksen avulla saamme lisättyä ruokinta-automaatteja, joita Metsähallitus ylläpitää Suomen Lapissa. Tämän lisäksi pystymme kouluttamaan lisää vapaaehtoisia mahdollisten pesintäalueiden tarkistamiseen ja vapaaehtoisten kenttätyön tukemiseen”, sanoo Petteri Tolvanen, WWF Suomen ohjelmapäällikkö.

Naali on Suomen uhanalaisin nisäkäs. Kourallinen naaleja vaeltaa Lapin tundralla, mutta viimeksi naali on pesinyt Suomen puolella vuonna 1996. Naali oli runsaslukuinen Suomessa 1800-luvulla, mutta sadan vuoden aikana se metsästettiin lähes loppuun. Vuonna 1940 naali rauhoitettiin, mutta kantaa ei saatu elpymään.

Nyt tilanne näyttää valoisammalta, sillä naalikanta on kasvanut lähialueilla, kuten Norjassa ja Ruotsissa. Lisääntymisen todennäköisyys myös Suomessa on nyt suurempi kuin vuosikymmeniin.

Tavoite on saada naali pesimään jälleen Suomessa

Viime kesänä Enontekiön tunturialueella koettiin läheltä piti -tilanne, kun kaksi naalia viihtyi vanhoilla pesäpaikoilla. Pesintä ei kuitenkaan onnistunut. Epäonnistumisen syynä arvellaan olevan kevään aikana romahtaneet myyrien ja sopulien kannat. Naalien pesintää hankaloittavat lisäksi ketut, jotka ovat vallanneet naalien vanhoja pesimäkumpareita.

”Tavoitteemme on saada naali pesimään jälleen Suomessa. Ruokinta-asemat auttavat naaleja elämään heikkojen sopuli- ja myyräaikojen yli, mutta pelkällä koirannappulalla naali ei yleensä pesi. Siksi toinen tärkeä keino onkin kettujen metsästys eli poistopyynti”, Tolvanen sanoo.

WWF Suomi tekee naalien suojelutyötä yhdessä Metsähallituksen Luontopalveluiden ja vapaaehtoisten kanssa.

WWF Suomen lisäksi The Arctic Fox Initiative -ohjelman rahoitusta vuonna 2020 saivat kanadalainen Power To Be -projekti, joka tarjoaa luontoelämyksiä ihmisille, joilla on fyysisiä tai kognitiivisia rajoitteita sekä saksalainen The German Association, joka edistää ulkoilua osana lasten ja nuorten kansallista opetussuunnitelmaa.

Fjällrävenin luonnonsuojeluohjelma rahoittaa projekteja joka vuosi. Rahoitusta ohjelman kautta voi hakea mikä tahansa voittoa tavoittelematon järjestö, joka pyrkii suojelemaan ympäristöä tai inspiroi ihmisiä ulos ja luontoon.

Fjällräven aloitti aktiivisen naalien suojelutyön vuonna 1994. Kansainvälistä suojelutyötä tekevä The Arctic Fox Initiative -ohjelma perustettiin vuonna 2019.

Fjällräven/CO2-raportti

Bookmark and Share






15


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska