Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 29.11.2021

Ilmastouutisia

Danske Bankin laina- ja sijoitussalkut hiilineutraaleiksi vuonna 2050


16.11.2021 07:13

Danske Bank on sitoutunut mukauttamaan laina- ja sijoitussalkkunsa hiilineutraaleiksi vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi pankki tekee tiivistä yhteistyötä asiakkaidensa kanssa ja tarjoaa heille taloudellista neuvontaa ja ratkaisuja, jotka tukevat vihreää siirtymää.

Danske Bank on liittynyt Net-Zero Banking Allianceen (NZBA), joka on pankkien johdolla YK:n aloitteesta luotu maailmanlaajuinen pankkien liittouma. Liittouman jäsenet sitoutuvat mukauttamaan laina- ja sijoitussalkkujensa päästöt siten, että nollanettopäästöt voidaan saavuttaa Pariisin sopimuksen ilmastotavoitteiden mukaisesti viimeistään vuonna 2050.

”On selvää, että ilmastonmuutos pakottaa meidät kaikki ryhtymään välittömiin toimiin ja että niihin on tartuttava myös huomattavasti aiemmin arvioitua ripeämmin. Meille pankkina on tärkeää tukea asiakkaita ja yhteiskuntia siirtymässä kohti vähähiilisempää tulevaisuutta. Net-Zero Banking Alliance -hankkeeseen liittyminen on meille tärkeä askel tässä työssä”, sanoo Danske Bankin kestävästä rahoituksesta vastaava johtaja Samu Slotte.

Pohjana aiemmat ilmastotoimet

Danske Bank on jo usean vuoden ajan tehnyt pitkäjänteistä ilmastotyötä ja tukenut asiakkaita kestävyysasioissa esimerkiksi tarjoamalla vihreitä rahoitusinstrumentteja, kuten lainoja ja joukkovelkakirjoja, sekä kehittämällä ilmastoskenaarioanalyysejä.

Yksi ilmastotyön keinoista ovat linjaukset ilmaston kannalta haitallisten toimialojen rahoittamisesta. Aiemmin tänä vuonna Danske Bank ilmoitti luopuvansa asteittain kivihiili- ja turve-energiaa tuottavien yritysten rahoittamisesta ja niihin sijoittamisesta. Linjaus noudattaa kansainvälisiä suosituksia ja on osa pankin pyrkimyksiä siirtyä vähähiiliseen talouteen.

Pankin päätös liittyä Net-Zero Banking Alliance ?liittoumaan pohjautuu tähän työhön. Danske Bank sitoutui jo vuoden 2020 helmikuussa mukauttamaan yrityslainasalkkuaan Pariisin sopimuksen ilmastotavoitteiden mukaiseksi. Se on myös asettanut tavoitteeksi ohjata 300 miljardin Tanskan kruunua kestävään rahoitukseen vuoden 2023 loppuun mennessä. Lisäksi Danske Bank on sijoituspuolella liittynyt jo Net-Zero Asset Owner Alliance- ja Net-Zero Asset Managers Initiative ?hankkeisiin.

Tärkeää koko alan yhteistyötä

Net-Zero Bankin Alliance -liittoumassa on mukana yli 60 pankkia 30 maasta eli lähes neljäsosa maailman suurista liikepankeista. Tämä liittouma on siis merkittävä askel finanssialan ilmastonmuutoksen vastaisessa toiminnassa ja korostaa pankkien keskeistä roolia talouden siirtymän tukemisessa kohti nollapäästöjä.

Liittymällä mukaan Net-Zero Banking Alliance ?liittoumaan Danske Bank sitoutuu mukauttamaan laina- ja sijoitussalkkujensa päästöjä siten, että ne saavuttavat nollanettotason viimeistään vuonna 2050 ja asettamaan välitavoitteita vuoteen 2030 sektoreille, joissa pankki rahoittaa suurimpia päästöjen aiheuttajia ja raportoimaan edistymisestään vuosittain.

”Liittymällä mukaan Net-Zero Banking Alliance ?liittoumaan Danske Bank vahvistaa sitoutumistaan salkkujemme vähähiilisyyteen Pariisin sopimuksen ilmastotavoitteiden mukaisesti. Arvioimme, että asetamme vuoden 2030 ilmastotavoitteet laina- ja sijoitussalkuillemme kuluvan vuoden aikana”, Samu Slotte kertoo.

”Pankit ovat ratkaisevassa osassa tukemassa yhteiskunnan siirtymää kohti vähähiilisyyttä. Transparentit ja yhdenmukaiset toimintatavat ovat sen onnistumisessa keskeisiä. Koko toimialan kattava yhteistyö onkin välttämätöntä niiden saavuttamisessa.”

Ilmastoanalyysi valmisteilla

Danske Bank analysoi parhaillaan laina- ja sijoitussalkkujensa sisältöä saadakseen yleiskuvan rahoituskohteidensa päästöistä eri sektoreilla. Pankki julkaisi kesäkuussa ensimmäisen edistymisraporttinsa, joka sisälsi sekä ilmastoskenaarioanalyysin että päästökartoituksen energiantuotannon, Tanskan liikekiinteistöjen ja laivakuljetusten sektoreilta.

”On tärkeää, että meillä on tietoa rahoitustoiminnan päästövaikutuksista, koska sen avulla voimme asettaa vuoden 2030 välitavoitteita etenkin niille sektoreille, joilla rahoitamme suurimpia päästöjen aiheuttajia”, Samu Slotte toteaa.

**

Mitä nollanettopäästöt tarkoittavat?

Rahoitusalan?nollanettopäästöillä tarkoitetaan rahoitettavien kohteiden toiminnasta (esim. fossiilisten polttoaineiden) syntyvien?kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä tieteellisten skenaarioiden mukaisesti kaikilla laina- ja sijoitussalkkujen olennaisilla toimialoilla.

Kokonaispäästöjen vähentäminen eri sektoreilla on keskeinen tekijä nollanettopäästötason ja Pariisin sopimuksen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Tietoa Net-Zero Banking Alliancesta

NZBA on Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman rahoitusaloitteen pohjalta luotu liittouma, joka on Glasgow Financial Alliance for Net Zero ?liittouman pankkeja edustava taho. Glasgow Financial Alliance for Net Zero ?liittoumaa johtaa Mark Carney, joka on YK:n ilmastotoimien ja rahoituksen lähettiläs ja edustaa liittoumaa tulevassa COP26-ilmastokokouksessa.

Tämä sitoutuminen, joka yhdistää lähitulevaisuuden tavoitteet pidemmän aikavälin tavoitteisiin, edellyttää että pankit asettavat viimeistään vuoteen 2030 ulottuvan välitavoitteen vankkojen tieteellisten suuntaviivojen pohjalta.

Liittouma vahvistaa, vauhdittaa ja tukee vähähiilisyysstrategioiden toteuttamista sekä tarjoaa toiminnalle kansainvälisesti johdonmukaiset puitteet ja ohjeet. Liittouma korostaa, että pankit ovat keskeisessä osassa reaalitalouden kansainvälisen siirtymän tukemisessa kohti nollanettopäästöjä.

Danske Bank, Suomen sivuliike/CO2-raportti

Bookmark and Share






38


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Orivesi
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Savonlinna
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska