Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Lauantai 17.04.2021

Ilmastouutisia

Työryhmältä ehdotuksia turveyrittäjien tilanteen helpottamiseksi – ehdotuksia myös turpeen roolista huoltovarmuudessa siirtymäkaudella


06.04.2021 08:30

Uusille korkeamman jalostusasteen turvepohjaisille tuotteille esitetään tukiohjelmaa tuotekehitystyön ja viennin edistämiseksi.

Kuva: Vapo

Työ- ja elinkeinoministeriön asettama turvetyöryhmä luovutti 31.3.2021 raporttinsa elinkeinoministeri Mika Lintilälle. Työryhmä ehdottaa useita toimenpiteitä turveyrittäjien tilanteen parantamiseksi energiaturpeen kysynnän vähentyessä voimakkaasti erityisesti päästöoikeuden hinnan aiempia ennusteita huomattavasti nopeamman nousun vaikutuksesta.

Työryhmä ehdottaa myös huolto- ja toimitusvarmuuden turvaamiseen liittyviä toimia tilanteessa, jossa turpeen energiakäyttö vähenee jyrkästi jo lähivuosina – eräiden ennusteiden mukaan jopa noin 70 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Hallitusohjelman mukaan turpeen energiakäytön tulee vähintään puolittua vuoteen 2030 mennessä.

Muutoksen tulee myös tapahtua alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla ja siten, ettei se vaaranna Suomen sähkön ja lämmön toimitus- ja huoltovarmuutta. Työryhmän tuli niin ikään selvittää keinoja, joilla turpeen käyttö suuntautuu hallitulla tavalla polton sijasta korkeamman jalostusasteen innovatiivisiin tuotteisiin.

– Turvetoimialan tilanne on monella tavalla vaikea energiaturpeen kysynnän vähentyessä rajusti erityisesti päästöoikeuden hinnan noustessa. Työryhmä kykeni työskentelemään hyvässä yhteistyössä. Vastauksena toimeksiantoon nostamme esille 26 toimenpidettä. Erityisen kiire on toimilla, jotka kohdistuvat yrittäjien tilanteen parantamiseen. Toivon, että jatkovalmistelussa toimenpiteet muodostaisivat toisiaan tukevan kokonaisuuden, jolla haasteisiin pystytään vastaamaan. Tämä tietysti edellyttää poliittisia ratkaisuja, sanoo työryhmän puheenjohtaja Timo Korhonen.

– Hallitusohjelman mukaan turpeen energiakäytön vähenemisen on tapahduttava alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla ja siten, että se ei vaaranna Suomen sähkön ja lämmön toimitus- ja huoltovarmuutta. Työryhmä ehdottaa nyt ratkaisuja, joilla holtittoman nopeaan muutokseen voidaan vastata ja turvealalle aiheutuvia vahinkoja rajata. Vien esitykset hallituksen käsittelyyn, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.

– Kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuuden varmistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Esimerkiksi metsäpuutaimien ja puutarhatuotannon tuotantoketjut perustuvat turvepohjaisten kasvualustojen käyttöön. Kotieläintuotannon kuivikkeena turve on eläinten hyvinvoinnin ja tuotantohygienian ylläpidossa avainasia ja vähentää antibioottien tarvetta, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä korostaa.

Työryhmän jätettyä raporttinsa eri ministeriöt arvioivat esityksiä.

Esityksiä turveyrittäjien tilanteen parantamiseksi

Nopeimpana ja vaikuttavimpana toimena turveyrittäjien tilanteen parantamiseksi työryhmä ehdottaa kertaluonteista luopumispakettia alan yrityksille. Siihen liittyen selvitettäisiin muun muassa valtion maksamaa osakorvausta turvetuotantoyrittäjille myymättömistä energiaturvevarastoista, yksityisomisteisten tai vuokrattujen turvetuotantoalueiden hankkimista Metsähallituksen käyttöön, työryhmän asettamista määrittelemään turvetuotantokoneiden ja -laitteiden hävittämispalkkion korvaustaso, turvetuotannon lopettavalle yrittäjälle maksettavaa sopeutumisrahaa sekä ikääntyneiden yrittäjien ennenaikaisen eläkkeen valmistelua.

Toinen ehdotuskokonaisuus liittyy turvetoimialan yritysten hallittuun siirtymään uuteen yritystoimintaan. Sen vaikuttavuuden työryhmä arvioi ensimmäistä kokonaisuutta pienemmäksi, mutta sen toteutukseen voitaisiin kohdentaa myös EU:n oikeudenmukaisen siirtymän (JTF) -rahoitusohjelman rahoitusta.

Näitä toimia olisivat turveyrittäjien uuden yrittäjyyden ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien tukeminen, seudulliset toimenpiteet, joiden rahoitus kohdennettaisiin erityisesti alueelliseen elinvoimaan sekä työllistymistä edistäviin ja syrjäytymistä ehkäiseviin toimenpiteisiin, Turpeennostosta biotalouteen, luonnonhoitoon ja monialayrittäjyyteen -ohjelma nykyisille turvetuottajille ja -yrittäjille, turvetuottajille ja -yrittäjille suunnattu taloushallinnon neuvonta ja tukitoiminta sekä henkilöstön kuntoutus- ja terapiaohjelma sekä valtion tuki turveyrittäjille erityisehdoin, jos turveyrittäjä on vaarassa menettää kiinteää omaisuutta, kuten kotinsa, konkurssin myötä.

Energiahuoltovarmuuden säilyttämiseen liittyvät ehdotukset

Huoltovarmuuden osalta ehdotetuilla toimenpiteillä pyritään säilyttämään mahdollisuus energiaturpeen tuotantoon siirtymäkauden aikana, sillä työryhmä katsoo, että huoltovarmuuden vaarantumisen estämiseksi turpeen käytön huolto- ja toimitusvarmuuspolttoaineena tulisi vähentyä maltillista vauhtia siirtymäkaudella. Asiantuntijakuulemiset ovat osoittaneet selkeästi sen, että niin turvetta kuin enenevässä määrin puuta tarvitaan varmistamaan lämmöntuotannon huoltovarmuus lähivuosina.

Huoltovarmuuteen liittyviä muita esityksiä ovat turpeen tekninen käyttöminimin määrittäminen energiantuotannossa eri laitoksissa ja sen kehitys kaudella 2020–2030 ja sen jälkeen, sekä vuosittainen arvio huoltovarmuuden kannalta tarvittavan käytön ja tuotannon määrästä.

Lisäksi ehdotetaan turpeen verottoman laitoskohtaisen käytön alaraja nostamista 5 000 megawattitunnista (MWh) 10 000 MWh:iin, jolloin verollista tuotantoa olisi vain tämän tason ylimenevä osa. Lisäksi täydennettäisiin lattiahintamekanismia joustomekanismilla, jossa energiaturpeen vero riippuisi käänteisesti päästöoikeuden hintakehityksestä.

Energiaturpeen vähetessä energiapuuta tarvitaan lähivuosina mittavasti lisää. Työryhmä ehdottaakin selvitettäväksi ja toteutettavaksi keinoja kotimaisen metsähakkeen saatavuuden varmistamiseksi, kaukolämpöyhtiöiden kannustamiseksi varautumaan entistä paremmin toimitus- ja huoltovarmuuden kannalta poikkeuksellisiin tilanteisiin, turpeen turvavarastoinnista maksettavan korvauksen nostamisen toteutettavuuden selvittämistä, huoltovarmuuden kannalta välttämättömien kasvu- ja kuiviketurpeen ja energiaturpeen tuotantoalueiden turvaamista, biohiilen käytön selvittämistä huoltovarmuuspolttoaineena sekä polttoon perustumattomien ratkaisujen edistämistä.

Uusille korkeamman jalostusasteen turvepohjaisille tuotteille esitetään tukiohjelmaa tuotekehitystyön ja viennin edistämiseksi. Uusien tuotteiden käyttö helpottaa myös valmiuksia jatkaa kasvu- ja kuiviketurpeen käyttöä sekä pitää energiaturve huoltovarmuuspolttoaineena. Toimenpidepaketti sisältää myös esityksiä käytöstä poistuvien turvetuotantoalojen kestävästä jälkikäytöstä sekä muuta kuin energiaturvetta korvaavista tuotteista.

Työryhmä muistuttaa, että sillä ei ole ollut mahdollisuutta arvioida yksityiskohtaisesti esitettyjen tukitoimenpiteiden valtiontukivaikutuksia. Näitä kysymyksiä on selvitettävä poliittisessa jatkovalmistelussa. Sama koskee myös sitä, mihin EU:n oikeudenmukaisen siirtymän (JTF) varoja voidaan tarkkaan ottaen käyttää.

Työryhmän raporttiin sisältyy kolme eriävää mielipidettä ja yksi täydentävä lausuma.

Työ- ja elinkeinoministeriö/CO2-raportti

Bookmark and Share






11


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Luumäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska