Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Lauantai 23.01.2021

Ilmastouutisia

John Nurmisen Säätiön läpimurtohanke kaupallisti Itämeren hoitokalastuksen


04.12.2020 07:49

Säätiö on yhdessä muiden toimijoiden kanssa toiminut alan tienraivaajana: särkikalatuotteiden ja -tuottajien määrät ovat kasvaneet.

Kuva: Wikipedia

John Nurmisen Säätiön vuosina 2015–2019 toteutetussa Lähikalahankkeessa luotiin ensimmäistä kertaa markkinaehtoinen arvoketju Saaristomeren särkikalalle merestä lautaselle. Samalla kohotettiin merkittävästi särkikalan imagoa ruokakalana. Hankkeessa kalastettiin yhteensä 650 tonnia lahnaa ja särkeä Saaristo- ja Selkämereltä. Onnistumisten rinnalla hankkeessa todettiin, että särkikalan kaupallistamiseen liittyvissä arvoketjuissa on edelleen kehitystarpeita.

Kaupallistamisen pullonkauloja ja mahdollisuuksia etsittiin yhdessä kalastajien ja muiden sidosryhmien kanssa.

”Kaupallistamisen haasteiden ja epävarmuuksien selättäminen vaatii sekä teknisiä investointeja että tiiviimpää yhteistyötä kalastusalan alkutuottajien, jalostajien ja vähittäiskaupan toimijoiden välillä. Sekä kalaa että kysyntää voi olla riittävästi, mutta arvoketjujen eri portaiden kehitystarpeet on ratkaistava, jotta tuotannon ja kalastuksen volyymia ja kannattavuutta olisi mahdollista jatkossa kasvattaa. Pientuottajia ei myöskään saa jättää pulaan, ja tähän tarvittaisiin joustavuutta ketjun isoilta toimijoilta esimerkiksi ennakoimalla hyvissä ajoin tuotteisiin tarvittavia raaka-ainemääriä”, Lähikalahanketta luotsannut John Nurmisen Säätiön projektipäällikkö Miina Mäki summaa johtopäätökset.

Aika on otollinen kotimaisen luonnonkalan menestystarinalle

Kalastuksen avulla voidaan kierrättää merestä maalle merkittävä määrä Itämerta rehevöittäviä ravinteita. Lisäksi kestävästi pyydetty kala on Itämeri-ystävällinen vaihtoehto tehotuotetulle lihalle tai tuontikalalle sekä keino vähentää ravinnontuotannon kasvihuonekaasupäästöjä.

Kuluttajien tietoisuus särkikalan syömisen hyödyistä on kasvanut. John Nurmisen Säätiön Lähikalahanke onnistuikin tietoisuuden kasvattamisen ja yhteistyön myötä päätavoitteessaan: pysyvän kotimaisen markkinan luomisessa suomalaisille luonnonkalatuotteille. Säätiö loi yhdessä sidosryhmien kanssa Lähikalahankkeelle kestävän hoitokalastuksen periaatteet, joihin kaikki toimijat sitoutuivat.

”Osallistuimme hanketta edeltäneeseen vuoropuheluun kalastukselle asetettavista reunaehdoista. Tarjosimme säätiölle näkemyksemme siitä, miten vain särkikaloihin kohdistuva ammattipyynti voidaan järjestää ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästi”, kertoo Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Olli Saari.

Säätiö on yhdessä muiden toimijoiden kanssa toiminut alan tienraivaajana: särkikalatuotteiden ja -tuottajien määrät ovat kasvaneet. Lähikalahankkeen aikana lanseerattiin viisi suurkeittiö- ja kuluttajatuotetta: Arkean Lähikalapihvi (Kalaliike S. Wallin), Palmian Särkimurekepihvi (Lagerblad Foods) sekä kolme Keskon Pirkka-tuotetta (Apetit).

”Tuotteet on otettu vastaan erinomaisesti, helposti valmistuvat kalaruoat kiinnostavat kuluttajia. Pirkka-saaristolaiskalatuotteista pihvi ja pinaattinen pihvi ovat segmenttinsä 10 myydyimmän tuotteen joukossa. Hyvän menestyksen ansiosta toimme sarjaan keväällä kolmannen tuotteen, saaristolaiskalapullan”, kertoo K-ryhmän päivittäistavaratoimialan tuoretuotteiden osto- ja myyntijohtaja Janne Vuorinen.

Vaikka Lähikalahanke on päättynyt, John Nurmisen Säätiö jatkaa alan tukemista osallistumalla julkiseen keskusteluun ja jakamalla tietoa särkikalan syönnin hyödyistä. Lisäksi säätiö edistää särkikalojen hoitokalastuksen kaupallistamista Ruotsissa ja Ahvenanmaalla käynnissä olevassa Baltic Fish -hankkeessa.

John Nurmisen Säätiön tavoitteena on siirtää Lähikalahankkeessa kerääntynyt tieto eteenpäin muille toimijoille ja pyrkiä siten turvaamaan särkikaloista tehtyjen tuotteiden saatavuus ja markkinakelpoisuus jatkossakin.

”Onnistuneen vuoropuhelun ja markkinaehtoisen arvoketjun rakentamisen lisäksi yhtenä tavoitteistamme on tuoda rannikkokalastukselle lisätuloja sekä kasvattaa arvostusta kalastajia ja perinteistä rannikkokalastuselinkeinoa kohtaan. Tämä hanke on nostanut esiin keinon parantaa Itämeren tilaa ja kansantaloutta. Suomessa tulisi panostaa tällaisiin toimiviin ekosysteemeihin vahvasti tulevaisuudessa”, John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt kertoo.

Säätiö julkaisee hankkeen loppuraportin joulukuussa.

John Nurmisen Säätiö/CO2-raportti

Bookmark and Share






51


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska