Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Lauantai 23.01.2021

Ilmastouutisia

Uuden keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu on käynnistynyt


02.12.2020 07:42

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma rakentaa tietä hiilineutraaliin Suomeen 2035. Se tulee osaltaan kokoamaan käyttöön otettavat keinot ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Kuva: ANL

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma päivitetään siten, että se vastaa hallituksen tavoitetta saavuttaa hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä. Suunnitelmaluonnos valmistuu kesällä 2021, ja se annetaan selontekona eduskunnalle syksyllä 2021.

Vuoteen 2035 ulottuvan keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman tarkoituksena on hahmottaa, millä tavalla Suomessa päästään hallitusohjelman mukaiseen hiilineutraaliustavoitteeseen päästökaupan ulkopuolisen sektorin osalta.

Suunnitelma sisältää toimia päästöjen vähentämiseksi nk. taakanjakosektorilla. Se kattaa liikenteen, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden ja jätehuollon päästöt, osan maatalouden päästöistä sekä fluoratut kasvihuonekaasut (F-kaasut). Lisäksi suunnitelmassa käsitellään kulutuksen, julkisten hankintojen, kiertotalouden ja kuntien ilmastotyön roolia päästövähennysten saavuttamisessa.

Suunnitelmassa kuvataan historiallista päästökehitystä sekä arvioidaan päästökehitystä nykyisillä politiikkatoimilla suhteessa tavoitteisiin. Suunnitelmassa myös linjataan uusia politiikkatoimia ja arvioidaan niiden vaikuttavuutta.

”Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma rakentaa tietä hiilineutraaliin Suomeen 2035. Se tulee osaltaan kokoamaan käyttöön otettavat keinot ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Työtä tehdään yhteistyössä laajasti eri ryhmiä kuunnellen. Kaikkien ilmastotoimien edistymistä ja riittävyyttä hiilineutraaliuspolulla tarkastellaan vuosittain ilmastovuosikertomuksessa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Suunnitelman vaikutuksia arvioidaan laajasti

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman laatimista koordinoi ympäristöministeriö. Suunnitelman laadinnan tueksi on lokakuussa 2020 asetettu työryhmä, jossa ovat edustettuina keskeiset ministeriöt sekä asiantuntijatahona Ilmastopaneeli.

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa valmistellaan aikataulullisesti rinnakkain työ- ja elinkeinoministeriön johdolla valmisteltavan ilmasto- ja energiastrategian kanssa. Molemmissa suunnitelmissa käytetään yhtenevää tietopohjaa, esimerkiksi samaa perusskenaariota valmistelutyön lähtökohtana. Peruskenaariossa kuvataan, miten päästöt kehittyvät nykyisillä toimenpiteillä. Peruskenaarion pohjalta arvioidaan tarvetta lisätoimille.

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman ja ilmasto- ja energiastrategian valmistelua tukee Hiisi-hanke, jossa arvioidaan suunnitelman ja strategian vaikutuksia mm. eri päästösektoreille, toimialoille, talouteen, terveyteen ja ympäristöön.

”Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelussa kuullaan ja osallistetaan eri tahoja monipuolisesti. Suunnitelman vaikutuksia yhdenvertaisuuteen arvioidaan aiempaa laajemmin”, kertoo työryhmän jäsen, ympäristöneuvos Magnus Cederlöf.

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma on tarkoitus valmistella siten, että valtioneuvosto voi hyväksyä asiaa koskevan selonteon syksyllä 2021. Suunnitelman valmistelun etenemisestä järjestetään kaikille avoin tilaisuus tammikuussa 2021.

Ympärisöministeriö/CO2-raportti

Bookmark and Share






51


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska