Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Lauantai 05.12.2020

Ilmastouutisia

Ympäristö- ja ilmastoministeri Mikkonen: Kansallispuistoesityksistä Sallatunturi ja Evo jatkoon


23.11.2020 07:40

Suomen kansallispuistoverkosto on kansainvälisestikin tunnettu ja tunnustettu korkeasta laadustaan.

Ympäristöministeriöön on tullut useita esityksiä uusien kansallispuistojen perustamisesta. Ministeriö on tehnyt näistä selvityksen, jonka perusteella jatkotyöhön ryhdytään Sallatunturin ja Evon metsäalueen osalta, kertoo ympäristö- ja ilmastoministeri Mikkonen. Sallatunturin kansallispuistosta voidaan heti ryhtyä valmistelemaan hallituksen esitystä, joka voitaisiin antaa eduskunnalla jo kevätkaudella 2021. Evossa aloitetaan kokoamalla alueen toimijoista alueellinen työryhmä, jonka työn pohjalta valmistelussa edetään.

”Tänä vuonna suomalaiset ovat löytäneet luontoon ennennäkemättömällä innolla. Luonto on tuonut rauhaa poikkeusaikoina, ja kansallispuistojen kävijämäärät kasvoivat alkuvuonna jopa 20 prosentilla. Kansallispuistot ovat jokaisen suomalaisen ulkoilupaikkoja, mutta ennen kaikkea ne säilyttävät ja vahvistavat luonnon monimuotoisuutta. Kun luonto köyhtyy, tarvitsemme lisää näitä keitaita. Siksi on upeaa, että pääsemme nyt liikkeelle uusien kansallispuistojen perustamisessa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen iloitsee.

Kansallispuistoverkoston laajentaminen on kirjattu pääministeri Marinin hallitusohjelmaan.

Sallatunturin kansallispuisto olisi metsäisten tuntureiden luontoa parhaimmillaan

Sallatunturin kansallispuisto perustettaisiin Natura 2000 -verkostoon kuuluvalle luonnonsuojelualueelle. Noin 10 000 hehtaarin laajuinen alue on luontoarvoiltaan arvokas, ekologisesti ja maisemallisesti eheä kokonaisuus aivan Suomen itärajalla. Sallatunturin maisemat vaihtelevat tuntureista ja harjuista näyttävään, noin 250 metriä syvään Aatsinginhaudan rotkolaaksoon. Alueen luonnossa korostuvat vanhat, korkealla kasvavat ja tykkylumen muovaamat metsät sekä monimuotoiset aapasuot.

”Sallatunturin luonnonsuojelualue upeine tuntureineen ja ylänköineen, puhuttelevine vanhoine metsineen ja virkistävine purosyvänteineen muodostaa julkisin yhteyksin helposti saavutettavan ja silti koskemattoman erämaisen alueen. Alueen merkittävät luontoarvot ja valtakunnan rajan ylittävä ekologinen yhteys sekä matkailualueen laadukas palveluinfra luovat erinomaiset edellytykset kansainväliselle kestävälle luontomatkailulle. Sallan kansallispuisto vahvistaisi alueelle sen ansaitseman arvon ja lisäisi hyvinvointia ja elinvoimaa sallalaisille ja Sallan matkailulle”, toteaa kunnanjohtaja Erkki Parkkinen.

Etelä-Suomeen Evon metsäalueella jatkoselvitys alueellisen työryhmän voimin

Työryhmän tavoitteena olisi ehdottaa kansallispuistolle rajaus, joka ottaisi huomioon Evolla toimivien tahojen aluetarpeet sekä mahdollistaisi hirven kaadon puiston ulkopuolella. Puiston ulkopuolelle on tarkoitus rajata ainakin Hämeen ammattikorkeakoulun opetusmetsä ja partiolaisten leirialue.

Etelä-Suomen metsät ovat pirstaleisia ja vain muutama prosentti niistä on nykyisellään suojeltu. Evon metsäalue Kanta-Hämeessä on noin 8 000 hehtaarin pinta-alallaan eteläsuomalaisittain poikkeuksellisen laaja, yhtenäinen ja paikoin erämäinenkin vanhojen boreaalisten metsien alue. Evon metsät tarjoavat elinympäristöjä erityisesti lahopuulla ja palaneella puulla elävälle uhanalaiselle lajistolle. Alueella on paljon muutakin kuin metsäluontoa: harjuja, lukuisia pikkujärviä ja -lampia, pikkusoita ja virtavesiä sekä perinneympäristöjä. Talousmetsiäkin on, mutta ne voidaan jättää luonnontilaan tai lisätä monimuotoisuutta aktiivisin toimin.

”Laajentamalla Evon metsien suojelualuetta pystyisimme ehkäisemään metsien pirstaloitumisen ja samalla muodostuisi alue, jonka luontoarvot ja tärkeys kasvavat tulevien vuosien aikana. Evo on poikkeuksellisen hyvin tutkittu alue, joka on käytännössä toiminut luonnonlaboratoriona suomalaisille korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille. Luonnon monimuotoisuudelle ja tieteelle hyvin merkittävälle alueelle sopii erinomaisesti termi Tiedekansallispuisto”, kertoo Evon kansallispuistoa esittäneen työryhmän jäsen John Loehr.

Kaksi jatkoon päässyttä läpäisseet tiukan seulan

Tämän hallituskauden aikana ympäristöministeriölle on tehty kansallispuistoaloitteet viidestä kohteesta: Sallatunturista, Korouoman rotkolaaksosta, Evon alueesta, Porkkalan saaristosta sekä Punkaharjun kansallismaisemasta ja Haarikon metsien yhdistetystä alueesta. Ympäristöministeriössä on laadittu selvitys, jossa näitä kohteita on tarkasteltu yhtenäisin kriteerein. Lisäksi tarkasteltiin muutamia muita keskustelussa esiin nousseita mahdollisia kohteita.

Kansallispuiston perustamisen lähtökohtana ovat luonnonsuojelulaissa sekä Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n suojelualueluokituksessa kansallispuistoille asetetut edellytykset. Kohteita on myös tarkasteltu nykyisen kansallispuistoverkoston kokonaisuuden näkökulmasta. Alueita arvioitaessa on huomioitu, miten kansallispuiston perustaminen edistäisi kohteen luontoarvojen suojelua sekä miten alue ja sen liikenneyhteydet mahdollistaisivat ekologisesti kestävän ja vähähiilisen matkailun. Selvityksessä on tarkasteltu myös alueiden eheyttä sekä kansallispuistojen perustamisen aluetaloudellisia vaikutuksia.

”Suomen kansallispuistoverkosto on kansainvälisestikin tunnettu ja tunnustettu korkeasta laadustaan. Siksi uuden puiston perustamista edeltää perusteellinen selvitystyö, ja päätökset perustuvat tutkittuun tietoon. Kansallispuistot ovat suojelualueverkostomme helmiä. Ne turvaavat luontomme monimuotoisuutta ja tarjoavat upeat puitteet luonnossa liikkumiselle ihan jokaiselle. Samalla uudet kansallispuistot ovat perinteisesti piristäneet aluetaloutta merkittävästi”, ministeri Mikkonen sanoo.

Ympärisöministeriö/CO2-raportti

Bookmark and Share






46


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska