EU:n yhteinen maatalouspolitiikka alkaa muotoutua – ilmasto- ja ympäristötoimien määrä kasvaa, mutta myös ruokaturvaa ja viljelijän toimeentuloa painotetaan

29.10.2020 08:00

Jäsenmaat ja Euroopan parlamentti ovat linjanneet EU:n uuden maatalouspolitiikan peruspilareita. Maatalousneuvoston päätelmät tuovat lisää ympäristö- ja ilmastotoimia maatalouspolitiikkaan, mutta myös tärkeitä joustoja jäsenmaille. Euroopan parlamentissa suurten puolueiden kompromissiesitykset toivat malttia ja pahimmat ylilyönnit torjuttiin. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK katsoo, että edellytykset varsin nopeaan kompromissiin EU-instituutioiden kesken ovat olemassa, ja kansallista maatalouspolitiikan ohjelmaa päästään rakentamaan hyvältä pohjalta. MTK:n tavoitteena on edelleen politiikka, joka takaa edellytykset kestävälle, kasvavalle ja kannattavalle maataloustuotannolle Suomessa. EU-päätökset varmistavat kansallisten tukijärjestelmien jatkuvuutta koko Suomessa.

Ympäristö- ja ilmastotavoitteet korostuvat maatalousneuvoston ja parlamentin päätöksissä. Suomalaisen maatalouden lähtökohdat uudistuksiin ovat erinomaiset, sillä Suomi on jo entuudestaan edelläkävijä kestävän maatalouden edistämisessä. Kansalliset joustot ovat tervetulleita, jotta politiikkaa voidaan räätälöidä omiin olosuhteisiin sopiviksi, mutta silti yhteisiä tavoitteita toteuttaviksi.

EU:n maatalousrahoitus on vastikkeellista. Maatalousyrittäjät sitoutuvat tiukkoihin laatuvaatimuksiin, joita myös valvotaan tehokkaasti. MTK on tyytyväinen siihen, että neuvosto ja parlamentti haluavat oikoa järjestelmän epäkohtia ja kohtuuttomuuksia. Kun eläin on hävittänyt korvamerkkinsä, niin yrittäjä on tuomittu sanktioihin sekä eläin- että peltotukien osalta. Nyt tähän kohtuuttomuuteen saataneen korjaus.

MTK kehottaa edelleen voimakkaasti valtiota sekä EU:n toimielimiä karsimaan maatalouspolitiikan turhaa byrokratiaa ja epäoikeudenmukaisuuksia. Maatalousyrittäjät ovat valmiita tuottamaan palveluja yhteiskunnalle, mutta pelisääntöjen on oltava reiluja.

Maaperän hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevissa toimenpidevaatimuksissa turvepeltoja sekä talviaikaista kasvipeitteisyyttä koskevat vaatimukset ovat tiukkoja ja eivät kaikkineen sovi pohjoisiin olosuhteisiin. Hallituksen on pidettävä huoli, että näissä vaatimuksissa huomioidaan Suomen olosuhteet ja turvataan viljelijöiden toimintaedellytyksiä.

Ruokaturvan sekä viljelijöiden toimeentulon merkitys korostui EU:n maatalouslinjauksissa. Koronakriisi on tuonut huoltovarmuuskeskusteluun uutta ruuantuotantoa vahvistavaa näkökulmaa. Maataloustuotannon kannattavuus on tärkeä tekijä ruokaturvan ylläpitäjänä.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta on valmisteltu pitkään. Komission esitys vuodelta 2018, maatalousneuvoston päätelmät ja parlamentin kanta hiotaan CAP-lainsäädännöksi vielä kolmikantaneuvotteluissa loppuvuodesta. Lopullinen hyväksyntä tapahtuu alkuvuodesta 2021 ja uutta maatalouspolitiikkaa toteutetaan 2023 alkaen. Siihen saakka toimitaan siirtymäkauden säännöillä. Rahoitus maatalouspolitiikalle vahvistui viime heinäkuussa EU-budjettipäätöksessä.