Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Lauantai 05.12.2020

Ilmastouutisia

Ilmatieteen laitos - Voiko sadetta tehdä? Suomalaistutkijat selvittivät säänmuokkauksen mahdollisuuksia Arabiemiraateissa


26.10.2020 07:26

Pilvet muodostuvat tiivistyneestä nestemäisestä vedestä tai jääkiteistä. Jotta pilviä voi muodostua, ilmakehässä on oltava riittävästi kosteutta eli vesihöyryä.

Kuva: flickr_rdragon

Ilmatieteen laitoksen, Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkijat osallistuivat OASIS-tutkimushankkeeseen, jossa vahvistettiin säänmuokkausmenetelmiin eli keinotekoisen sateen tekemiseen liittyvää tieteellistä ymmärrystä.

”Mittaukset osoittivat, että sateen keinotekoinen voimistaminen Arabiemiraateissa on hyvin vaikeaa, koska ilmakehä on varsin kuiva”, Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hannele Korhonen kiteyttää tutkimustuloksen.

Sade muodostuu Arabiemiraattien ilmakehässä tyypillisesti usean kilometrin korkeudessa, mutta hankkeessa tehdyt kattavat mittaukset osoittivat, että pilvien alla on yleensä kuivia ilmakerroksia, joiden läpi matkatessaan sade haihtuu. Näin sade ei koskaan saavuta maan pintaa.

Tätä sateen muodostumisen ja maahan satamisen ketjua tutkijat selvittivät vuoden kestäneissä kenttämittauksissa. Tutkijat mittasivat ilmakehän pienhiukkasten ja pilvien ominaisuuksia sekä vesihöyryn pitoisuuksia ja ilmakehän virtauksia ilmakehän eri korkeuksilla.

Pienhiukkasten kylvämistä mallinnettiin

Pilvet muodostuvat tiivistyneestä nestemäisestä vedestä tai jääkiteistä. Jotta pilviä voi muodostua, ilmakehässä on oltava riittävästi kosteutta eli vesihöyryä. Ilmakehän pienhiukkaset ovat välttämättömiä pilvien muodostumiselle: ne toimivat pilvipisaroiden ja pilvien jääkiteiden muodostumisytiminä.

Kun sadetta yritetään tehdä keinotekoisesti, pilvien läheisyyteen vapautetaan lentokoneesta pienhiukkasia. Niiden toivotaan muuttavan olemassa olevien pilvien ominaisuuksia sellaisiksi, että suurempi osa pilvien sisältämästä vedestä ja jäästä sataa maanpinnalle saakka.

Hankkeessa ei kylvetty pienhiukkasia ilmakehään, vaan asiaa tutkittiin sää- ja pilvimallinnuksen avulla. Tutkijat selvittivät, kuinka paljon ja millaisissa olosuhteissa pienhiukkasten kylväminen lentokoneesta voi lisätä maan pinnalle päätyvän sateen määrä. Malliajojen tuloksiin sovellettiin tekoälymenetelmiä.

Molekyylitason mallinnuksen avulla tutkijat kartoittivat myös, millaiset ominaisuudet tekevät kylvetyistä jääytimistä tehokkaita. Tutkimuksessa selvisi, että jään muodostuminen alkaa tyypillisesti pienhiukkasen pinnalla olevien lovien ja kuprujen kohdalta.

”Olemassa olevien jäätymisytimien tehokkuutta parantaisi, mikäli niiden pinnalle onnistuttaisiin lisäämään sopivia mikroskooppisen pieniä lovia. Ei kuitenkaan ole varmaa, olisiko se toteutettavissa teknologisesti ja taloudellisesti kannattavasti”, Hannele Korhonen kertoo.

Tieteellinen pohja säänmuokkaukselle, eli keinotekoisen sateen tekemiselle, on ristiriitainen. Siitä huolimatta säänmuokkausta on harjoitettu noin 50 maassa ympäri maailman. Suomessa säänmuokkausta ei ole tehty.

Voit lukea alkuperäisen tiedotteen osoitteessa https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/6T8Zh1JNDvqGHNTMuPQ4xb

Ilmatieteen laitos/CO2-raportti

Bookmark and Share






46


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska