Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Keskiviikko 28.10.2020

Ilmastouutisia

Ilmatieteen laitos - Metaanipäästöt ovat kasvaneet maailmanlaajuisesti viime vuosikymmeninä


26.08.2020 07:54

Ihmisperäiset päästölähteet tuottavat noin 60 % metaanin kokonaispäästöistä, ja ne ovat pääasiallisessa vastuussa päästöjen viimeaikaisesta noususta.

Kuva: FAO

Monitieteellinen, alan huippututkijoista koostuva tutkimusyhteisö on julkaissut tutkimuksen, jonka mukaan metaanipäästöt ovat jatkaneet kasvuaan maailmanlaajuisesti viime vuosikymmeninä. Tämän seurauksena ilmakehän metaanipitoisuudet nousevat ja ilmaston lämpeneminen kiihtyy.

Global Carbon Project -yhteisön julkaiseman tutkimuksen mukaan ilmakehän metaani saavutti 1 857 biljoonasosan (ppb) pitoisuuden vuonna 2018, mikä on noin 2,6 kertaa enemmän kuin esiteollisella ajalla. Tutkimus julkaistiin Earth System Science Data -tiedelehdessä. Ilmatieteen laitoksen tutkijat osallistuivat tutkimuksen tekoon. Vuosien 2008–2017 aikana maailmanlaajuiset metaanipäästöt olivat 576 miljoonaa tonnia (teragrammaa, Tg) metaania vuodessa. Verrattuna vuosisadan ensimmäiseen vuosikymmeneen (2000–2009), päästö on ollut 29 Tg korkeampi joka vuosi. Vuoden 2012 jälkeen maailmanlaajuiset metaanipäästöt ovat seuranneet hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n arvioimaa korkeiden päästöjen skenaariota, joka johtaa nopeimpaan lämpenemiseen. Metaanipäästöt tulevat pääasiassa ihmisen aikaansaamista päästölähteistä, kuten maataloudesta, fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja jätteiden käsittelystä. Nämä päästölähteet korostuvat erityisesti trooppisilla alueilla, joilla syntyy noin 65 % metaanin kokonaispäästöistä. Myös noin 2/3 lisääntyneistä päästöistä on peräisin samoilta alueilta.

”Ihmisperäiset päästölähteet tuottavat noin 60 % metaanin kokonaispäästöistä, ja ne ovat pääasiallisessa vastuussa päästöjen viimeaikaisesta noususta”, Ilmatieteen laitoksen tutkija Aki Tsuruta toteaa.

Metaani (CH?) on toiseksi voimakkain ihmisen tuottama kasvihuonekaasu hiilidioksidin (CO?) jälkeen. Metaanin lämmityspotentiaali on 28 kertaa korkeampi kuin hiilidioksidin, ja näin ollen sillä on voimakas vaikutus ilmaston lämpenemiseen.

Luonnon metaanilähteitä arvioitava tarkemmin

Tutkimuksessa kuvataan aukkoja metaanitaseisiin liittyvässä tietämyksessä ja otetaan kantaa tulevaisuuden tutkimustarpeisiin. Esimerkiksi kosteikkojen ja sisävesialueiden, kuten järvien, käsittely erillisinä komponentteina metaanilaskelmissa huomattiin parantavan mallien kokonaispäästöarvioita. Tutkimuksen mukaan metaanipäästöistä noin 35 Tg vuodessa tai 20 % aiemmin arvioiduista kosteikkojen päästöistä voi olla todellisuudessa sisävesialueiden päästöjä. Suurimmat epävarmuustekijät metaanitaseissa liittyvät luonnollisiin päästöihin esimerkiksi turvesoilta, mineraalimaasta ja sisävesialueilta. Näin ollen tarvitaan tarkempia arvioita luonnon metaanitaseiden lähde- ja nielukomponenteista. Tutkijat rohkaisevat tarkentamaan erityyppisten kosteikkojen maantieteellistä kartoitusta, kehittämään metaanipäästöjen prosessimalleja ja lisäämään paikallisia havaintoja. Ilmakehän kulkeutumismallien kehittäminen on myös tarpeen. Metaanihavaintoja tukevien muiden ilmakehän yhdisteiden käyttö ilmakehäinversiomalleissa parantaisi erityyppisten lähteiden tunnistamista.

Metaanipäästöjä varmennettiin erilaisilla menetelmällä

Global Carbon Project on monitieteellinen, kansainvälinen tutkijayhteisö, joka koostuu mallien kehittäjistä ja mittausasiantuntijoista. Ryhmä tuottaa joka toinen tai kolmas vuosi synteesin maailmanlaajuisista metaanitaseista. Tuoreimmassa tutkimuksessa metaanin nieluja ja lähteitä analysoitiin kahdella erilaisella lähestymistavalla. Ensimmäinen on ns. bottom-up-lähestymistapa, jossa metaanipäästöt arvioidaan kansallisten tilastojen, asukastiheyden, ekosysteemiluokitusten ja kartoituksen sekä biosfäärin ilmastovasteiden avulla. Toinen on ns. top-down-lähestymistapa, jossa metaanipäästöt arvioidaan ilmakehän metaanipitoisuusmittausten, kulkeutumisen ja ilmakemian perusteella mallinnuksen keinoin. Pitoisuusmittauksia tehdään sekä maanpinta-asemilla että satelliiteista. Ilmatieteen laitos osallistui Global Carbon Project -työhön nyt ensimmäistä kertaa. Ilmatieteen laitoksen tutkijat valmistivat maailmanlaajuisia metaanin lähde- ja nieluarvioita top-down-lähestymistapaa noudattavalla CarbonTracker Europe-CH4 (CTE-CH4) -inversiomallilla, joka on kehitetty Ilmatieteen laitoksella. Tässä ja muissa tutkimuksessa käytetyissä ilmakehän inversiomalleissa käytettiin Ilmatieteen laitoksen havaintoasemilta kerättyjä ilmakehän metaanipitoisuushavaintoja metaanin lähteiden ja nielujen arviointiin.

Ilmatieteen laitos/CO2-raportti

Bookmark and Share






40


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska