Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 24.09.2020

Ilmastouutisia

Finnforel ja WWF Suomi yhteistyöhön vaelluskalojen suojelemiseksi


07.08.2020 08:29

Jokaisesta myydystä Saimaan Tuoreen tuotteesta lahjoitetaan osuus WWF:lle uhanalaisten vaelluskalakantojen suojelemiseksi Saimaalla.

Suomalainen ympäristöystävällisemmän kalankasvatuksen suunnannäyttäjä Finnforel ja ympäristöjärjestö WWF Suomi ovat käynnistäneet yhteistyön. Saimaan Tuore -tuotteistaan tunnettu Finnforel on ensimmäinen suomalainen kalankasvatusyritys, jonka kanssa WWF Suomi on solminut yhteistyösopimuksen. Finnforel kasvattaa kirjolohta ainutlaatuisella suljetulla kiertovesijärjestelmällä.

“Olemme erittäin ylpeitä yhteistyöstä WWF Suomen kanssa. Olemme alusta asti tehneet töitä suurella sydämellä ja ympäristöystävällisyys on kulmakivemme”, Finnforel Oy:n toimitusjohtaja Janne Reunanen kertoo.

”Kiinnostuimme yhteistyöstä Finnforelin kanssa, sillä kiertovesikasvatus on uusi ja nykyaikainen tuotantotapa, joka mahdollistaa ruokakalan kasvatuksen huomattavasti tavanomaista pienemmillä rehevöittävillä päästöillä”, kertoo WWF Suomen suojeluasiantuntija Matti Ovaska.

Yhteistyöllä tuetaan uhanalaisten kalakantojen suojelua

Elokuun alussa käynnistyvän yhteistyön myötä Finnforel lahjoittaa prosentin osuuden jokaisesta myydystä Saimaan Tuoreen tuotteesta WWF Suomen uhanalaisia luonnonkalakantoja suojeleviin hankkeisiin Saimaan alueella. Jokien ja purojen patoamisen sekä perkaamisen seurauksena kaikki Suomen vaelluskalalajit ovat nykyisin uhanalaisia.

“On hienoa, että Finnforel haluaa osallistua uhanalaisten vaelluskalakantojen suojeluun ja elvyttämiseen", sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Yhteistyösopimus kattaa kuluvan vuoden lisäksi kaksi seuraavaa vuotta. Yhteistyön ensimmäisessä vaiheessa varainkeruu kestää kolme kuukautta. Myöhemmin tuettavat kohteet Finnforel päättää yhdessä WWF Suomen kanssa.

Saimaan Tuoreen kiertovesikasvattamo sijaitsee Pohjois-Savossa Varkaudessa. Kasvatus tapahtuu katon alla hallissa tarkasti optimoidussa ympäristössä. Vesi otetaan Saimaasta ja vaikka se on jo valmiiksi puhdasta, sitä puhdistetaan jatkuvasti.
Vesi suodatetaan, biofilteröidään, desinfioidaan sekä hapetetaan. Puhdistuksen ansiosta kalat ovat terveitä ja kalankasvatuksesta aiheutuu mahdollisimman vähän kuormitusta ympäristöön. Puhdas vesi takaa puhtaan ja terveellisen kalan.

”Kiertovesikasvatuksen ympäristöystävällisyys perustuu pieneen vedenkäyttöön ja tehokkaisiin vedenpuhdistusjärjestelmiin, jotka mahdollistavat ravinteiden tehokkaan talteenoton ennen kuin vesi johdetaan takaisin vesistöön. Erityisesti fosforin saamme tehokkaasti talteen jo omilla puhdistusjärjestelmillämme. Sen jälkeen poistovetemme puhdistetaan vielä Stora Enson puhdistamolla. Tuotantolaitokseltamme poistuvat vesi- ja lietejakeet menevät jatkokäsittelyyn Stora Enson käsittelylaitokselle, joka hyödyntää omassa prosessissaan kaiken meiltä poistuvan typen ja fosforistakin saadaan poistettua suurin osa”, Reunanen sanoo.

Saimaan Tuore/ CO2-raportti

Bookmark and Share






35


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska