Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 11.08.2020

Ilmastouutisia

Väitös: Ilmaston lämpeneminen lisää myrskyjen sateisuutta


15.06.2020 08:17

Neljän asteen globaali lämpötilan nousu voi lisätä voimakkaiden myrskyjen sademäärää jopa 50 prosenttia.

Mika Rantanen tutki väitöskirjatyössään keskileveysasteiden myrskyjen rakennetta ja ominaisuuksia nykyilmastossa sekä nykyistä lämpimämmässä ilmastossa. Keskileveysasteen matalapaineet tuovat Suomeenkin laaja-alaisia sateita.

"Myrskyjen sateisuuden kasvu lisää talvitulvien todennäköisyyttä, koska myrskyjä esiintyy eniten talvikaudella", Mika Rantanen sanoo.

Voimakkaat matalapaineet voivat aiheuttaa vahinkoja yhteiskunnalle myrskytuulien, tulvimisen tai lumisateiden takia. Siksi on tärkeää tutkia, miten ilmastonmuutos vaikuttaa matalapaineiden voimakkuuteen ja rakenteeseen. Tutkimuksessa havaittiin, että myrskyjen rakenne muuttui lämpenemisen myötä.

"Suurin ero on se, että lämmin rintama ja siihen liittyvä sadealue liikkuivat kauemmaksi myrskyn keskustasta lämpimämmässä ilmastossa", Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen sanoo.

Keskileveysasteiden myrskyt syntyvät pääosin kahden ilmamassan rajavyöhykkeellä, jossa lämpötilaerot pohjoisen ja etelän välillä ovat suuria. Koska pohjoiset napa-alueet lämpenevät muuta maapalloa voimakkaammin, lämpötilaero napa-alueiden ja matalampien leveysasteiden välillä pienenee. Tällä on myrskyjen voimakkuutta heikentävä vaikutus.

Toisaalta lämpenemisen myötä vesihöyryn määrä ilmakehässä kasvaa, mikä puolestaan lisää myrskyjen voimakkuutta.

"Tulevaisuudessa keskileveysasteiden myrskyt voivat saada energiansa aiempaa useammin vesihöyryn tiivistymisestä", Mika Rantanen tiivistää.

Vesihöyryn tiivistyminen vaikutti Ophelia-myrskyn voimakkuuteen

Tutkimuksen mukaan vesihöyryyn tiivistymisessä vapautuva lämpö oli merkittävässä roolissa, kun Ophelia-myrsky iski Irlantiin lokakuussa 2017.
Ophelia muuntui hurrikaanista keskileveysasteiden matalapaineeksi ennen saapumistaan Irlantiin, missä myrsky aiheutti suuria tuhoja ja jopa kuolonuhreja.

Lämpöenergian vapautuminen sadepilvissä on pienen mittakaavan prosessi. Se asettaa vaatimuksia ilmastomalleille, joiden avulla myrskyjä ennustetaan.

"Ilmastomalleilta vaaditaan tarkkaa erottelukykyä, jotta muutokset myrskyjen voimakkuudessa saataisiin ennustettua oikein. Lisäksi mallien pitäisi pystyä kuvaamaan pilvien eri fysikaalisia prosesseja mahdollisimman todenmukaisesti", Mika Rantanen huomauttaa.

Ilmatieteen laitos/CO2-raportti

Bookmark and Share






23


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska