Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 07.07.2020

Ilmastouutisia

Ministeri Mikkonen: Komission biodiversiteettistrategia tärkeä askel luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi


29.05.2020 08:01

Ilahduttavaa arvion tuloksessa oli se, että Suomella on tällä vuosikymmenellä ensimmäistä kertaa hyvät edellytykset muuttaa luonnon köyhtymisen suunta ja ottaa ekologisesti kestävät ratkaisut käyttöön

”Euroopan komission julkistama Euroopan luonnon monimuotoisuuden strategia 2030 on keskeinen osa eurooppalaista vihreän kehityksen ohjelmaa ja siirtymää kohti vihreää taloutta. On välttämätöntä, että lisäämme yhdessä luonnon monimuotoisuustavoitteiden vaikuttavuutta Euroopan laajuisilla politiikkatoimilla, jotka samalla edistävät yhteiskunnan rakenteellista muutosta kohti vähähiilisyyttä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Euroopan komission tiedonannon keskeinen viesti on, että toimia luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi tulee kiirehtiä ja toimeenpanon vaikuttavuutta vahvistaa. Strategian pääsisältö kattaa toimet niin luonnonsuojelualueverkoston osalta kuin ekologista kestävyyttä tukevat toimet eri toimialojen osalta. Tavoitteena on parantaa erilaisten maa- ja vesielinympäristöjen ekologista tilaa laajalla ennallistamisohjelmalla. Tiedonanto korostaa yhteiskunnallisten rakennemuutosten välttämättömyyttä.

”Meidän tulee pystyä ratkomaan monimuotoisuuden heikentymisen syitä. Kaikessa toiminnassa tulee pyrkiä minimoimaan tai kompensoimaan luonnon monimuotoisuudelle aiheutuvat kielteiset vaikutukset. EU tasolla erityisesti yhteisessä maatalous- ja kalastuspolitiikassa tulee ottaa monimuotoisuus nykyistä paremmin huomioon. Kulutuksen haittavaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen tulee vähentää, myös EU:n ulkopuolella. Sisämarkkinoiden osalta on löydettävä välineitä lisätä yksityisen sektorin roolia monimuotoisuustyössä”, ministeri Mikkonen sanoo.

”Kuten tuore arvio kansallisesta luonnon monimuotoisuuden strategian ja toimintaohjelman toimeenpanosta sekä Suomen lajien ja luontotyyppien uhanalaisuusarviot osoittavat, tekemistä riittää kotimaassakin. Ilahduttavaa arvion tuloksessa oli se, että Suomella on tällä vuosikymmenellä ensimmäistä kertaa hyvät edellytykset muuttaa luonnon köyhtymisen suunta ja ottaa ekologisesti kestävät ratkaisut käyttöön”, ministeri Mikkonen toteaa.

EU:n luonnon monimuotoisuusstrategia 2030 asemoi Eurooppaa YK:n biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen neuvotteluihin post-2020 luonnon monimuotoisuuden tavoitteista. Maailman maiden on määrä sopia uusista luonnon monimuotoisuustavoitteista keväällä 2021. Tavoitteet uudistetaan, sillä nykyisiä tavoitteita ei ole saavutettu.

”On erittäin huolestuttavaa, että YK:n biodiversiteettisopimuksen toimeenpano on ollut riittämätöntä. Se on johtanut luonnon tilan heikentymiseen ja lisäksi se osaltaan vaikeuttaa kansainvälisten kestävän kehityksen 2030 ja ilmastoa koskevien tavoitteiden saavuttamista. Strategian mukaan Euroopan tulee johtaa esimerkillä kansainvälisiä luonnon monimuotoisuusneuvotteluja uudelle kaudelle. EU:n luonnon monimuotoisuuden strategia on hyvin linjassa Suomen Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuuskaudella hyväksyttyjen päätelmien kanssa”, ministeri Mikkonen sanoo.

EU:n biodiversiteettistrategia on osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa (European Green Deal). EU julkaisi 20.5. myös ruokajärjestelmää koskevan tiedonannon Pellolta pöytään -strategiasta, johon on myös kirjattu toimia luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi maatalouselinympäristöissä.

Ympärisöministeriö/CO2-rportti

Bookmark and Share






23


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska