Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Sunnuntai 31.05.2020

Ilmastouutisia

Suomen merkittävin sisämaan lintukosteikko kuntoon osana Helmi-ohjelmaa: Pohjapato ja ruoppauksia Siikalahden lintuvedelle


30.03.2020 08:30

Helmi-ohjelmassa tavoitteemme on kunnostaa 80 arvokkainta ja kiireellisimmin kunnostusta kaipaavaa lintukosteikkoa 2023 loppuun mennessä.

Kuva: Wikipedia

Metsähallitus hakee lupaa Parikkalan Siikalahden lintuvesikunnostukseen. Metsähallitus on jättänyt Etelä-Suomen aluehallintovirastolle lupahakemuksen Parikkalan Siikalahden pohjoisosan pohjapadon rakentamiseen ja kunnostusruoppauksiin. Siikalahden pohjoisosan vedenkorkeus laskee kuivakausina haitallisen alas ja järven umpeenkasvu kiihtyy.

Pohjapato rakennetaan, jotta Siikalahden pohjoisosan keskivedenkorkeutta saataisiin nostettua. Ruoppauksien tavoitteena on poistaa vesikasvillisuus juurineen ja saada aikaan mahdollisimman pysyvää avovesialuetta.

”Kunnostustoimet vaikuttavat myönteisesti Siikalahden linnustoon. Erityisesti pyrimme parantamaan uhanalaisten vesilintujen pesimäympäristöä. Seuraamme tarkasti kunnostuksen vaikutuksia lahden linnustoon. Muista eläimistä kunnostustoimet parantavat sudenkorentojen ja viitasammakon elinympäristöä ja lisäävät lepakoille sopivia saalistusalueita”, erikoissuunnittelija Panu Kuokkanen Metsähallituksesta kertoo.

Parikkalan Siikalahti on Suomen merkittävin sisämaan lintukosteikko. Alue on erittäin arvokas paitsi linnuston, myös kasvillisuutensa sekä monien selkärangattomien eläinten kannalta. Siikalahden pohjoisosa on hyvin matala. Loppukesällä veden syvyys on vain 0,8 metriä. Erityisesti kuivina kesinä on riski, että vesi on hyvin matalalla ja kasvillisuus levittäytyy laajemmalle alueelle ja pienentää avovesialueita. Myös rantaluhdat kuivuvat.

Helmi-ohjelmassa tartutaan Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan syyhyn

”Näinä vaikeina ja poikkeuksellisina aikoina on hyvä kertoa myös positiivisia uutisia. Pääsemme Helmi-töihin Suomen merkittävimmälle sisämaan lintukosteikolle. Helmi-ohjelmassa tavoitteemme on kunnostaa 80 arvokkainta ja kiireellisimmin kunnostusta kaipaavaa lintukosteikkoa 2023 loppuun mennessä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Siikalahden lintuvesikunnostuksen kokonaiskustannukset maisemointeineen ovat noin 250 000 euroa. Metsähallitus toteuttaa hankkeen kokonaan valtion varoin osana Helmi-elinympäristöohjelmaa. Helmi-ohjelmassa tartutaan Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja niiden laadun heikkenemiseen.

”Työtä Suomen luonnon kunnostamisessa riittää, ja siksi jo tänä vuonna useilla lintuvesillä eri puolilla maata tehdään raivauksia, niittoja, hoitokalastusta ja vieraspetopyyntejä. Lisäksi seuraavien vuosien kunnostustoimiin valmistaudutaan tekemällä inventointeja ja suunnitelmia”, ministeri Mikkonen kertoo.

Suurin osa merkittävistä lintuvesistä on jo suojeltu tai sijaitsee valtion mailla.

Ruoppauksia tehdään syksyllä parin kuukauden ajan

Pohjapadon ja patopenkan harjan kokonaispituus on 315 metriä. Pohjapato rakennetaan syksyllä ennen pakkaskautta märkätyönä veteen. Tällöin Simpeleenjärven vesipinta on alhaalla, mikä helpottaa työtä. Rakentaminen toteutetaan lahden länsipuolelta, johon on olemassa oleva tieyhteys. Patorunko rakennetaan päätypenkereenä joko syrjäyttämällä tai kaivamalla pehmeä turve ja/tai liejukerros pois. Pohjapadon töiden arvioitu kestoaika on 2-3 kuukautta. Työalueelta kaivettavat massat muotoillaan saareen ja niemiin.

Ruoppaukset on suunniteltu Siikalahden pohjoisosan kunnostussuunnitelmassa esitetyille alueille. Ruopattavien uomien ja niiden laajennuksien yhteispinta-ala on noin 4–4,4 hehtaaria. Ruopattavat massat nostetaan pääosin ruopattavien uomien välisille alueille, joista tehdään lintujen pesimäsaaria.

Ruoppaukset tehdään ensisijaisesti syksyllä ponttonikaivureilla. Ylimääräiset massat, joita ei käytetä pesimäsaarien rakentamiseen, kuljetaan erikseen sovittaville läjitysalueille. Siikalahden hoitotyöt on jo aloitettu luhta-alueiden pensaikon ja laidunalueiden raivauksilla.

Ympärisöministeriö/CO2-rportti

Bookmark and Share






16


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska