Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 30.11.2020

Ilmastouutisia

Julkinen kuuleminen hiilineutraalisuuteen tähtäävästä Suomen Pitkän aikavälin strategiasta


13.03.2020 09:01

Suomi toimittaa huhtikuussa Euroopan komissiolle Pitkän aikavälin strategian, jossa esitetään skenaarioita ja vaikutusarvioita vuodelle 2035 asetetusta kansallisesta hiilineutraalisuustavoitteesta sekä kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien kehityksestä vuoteen 2050 asti.

Otakantaa-kyselyssä selvitetään kansalaisten ja järjestöjen mielipiteitä ja näkemyksiä hiilineutraalisuuteen tähtäävästä pitkän aikavälin strategiasta. Tuloksia hyödynnetään, kun Suomi viimeistelee komissiolle toimitettavaa strategiaansa. Kysely on auki 17.3 saakka.
Pitkän aikavälin strategia (Long Term Strategy, LTS) perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta (EU 2018/1999) eli niin sanottuun hallintomalliasetukseen.

Pitkän aikavälin strategiassa tarkastellaan kolmea eri skenaariota. Nykyisillä politiikkatoimilla aikaansaatavaa kehitystä kuvaavan vertailuskenaarion (ns. WEM skenaario) lisäksi esitetään kaksi vaihtoehtoista vähäpäästöskenaariota jotka ovat Jatkuva kasvu- ja Säästö-skenaario. Jatkuva kasvu- ja Säästö-skenaariot kuvaavat vaihtoehtoisia polkuja toteuttaa Suomen ja EU:n asettama vähäpäästötavoite vuoteen 2050 mennessä.

Lisäksi arvioidaan sektoreittain päästövähennyspotentiaalia ja -tarvetta keskipitkällä (2035) ja pitkällä (2050) aikavälillä Suomen asettamien päästövähennystavoitteiden toteuttamiseksi. Pitkän aikavälin strategian laskemien lähtökohtana on päästövähennyskustannusten minimointi koko maan tasolla.

EU:lle toimitettavassa Pitkän aikavälin strategiassa ei esitetä mille sektoreille päästövähennykset kohdistetaan. Kohdentamisesta ja politiikkatoimista sekä maankäyttösektorin toimista päätetään ilmasto- ja energiastrategian, keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman ja maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman valmistelun yhteydessä vuosina 2020–2021.

TEM pyytää Otakantaa-kyselyssä kommentteja seuraaviin kysymyksiin:
1. Vuoden 2050 kasvihuonekaasujen päästövähennystavoite (pl. maankäyttösektori) vuoden 1990 päästöihin verrattuna on mallinnuksessa asetettu Jatkuva kasvu-skenaariossa 87,5 prosenttiin ja vastaavasti Säästö-skenaariossa 90 prosenttiin. Molemmat vähäpäästöskenaariot toteuttavat lisäksi vuodelle 2035 asetetun hiilineutraalisuustavoitteen. Onko v. 2050 kasvihuonekaasujen päästövähennystavoite riittävän kunnianhimoinen. Mikä pitäisi olla Suomen vuoden 2050 kasvihuonekaasujen päästövähennystavoite?

2. Onko pitkän aikavälin strategian skenaarioissa mielestäsi onnistuttu tunnistamaan realistiset päästövähennyskohteet vai onko jokin jäänyt huomaamatta?

3. Maankäyttösektori pysyy kaikissa skenaarioissa nettonieluna eli kasvihuonekaasujen poistumat ovat päästöjä suuremmat ja sektorin hiilivarastot kasvavat. Mitkä näet pitkällä aikavälillä tärkeimmiksi toimenpiteiksi hiilinielujen ja hiilivarastojen vahvistamiseksi, sekä maankäyttösektorin (maa- ja metsätalous, maankäytön muutokset) päästöjen vähentämiseksi Suomessa?

4. Muita kommentteja pitkän aikavälin strategiaan liittyen?

Työ- ja elinkeinoministeriö/CO2-raportti

Bookmark and Share






46


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska