Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 07.04.2020

Ilmastouutisia

Tavoitteena todelliset päästövähennykset – Ilmarinen tavoittelee hiilineutraalia eläkevarojen sijoittamista vuoden 2035 loppuun mennessä


02.03.2020 08:05

Ilmastotiede ja ymmärrys sijoittajien roolista ilmastonmuutoksen torjumisessa on muuttunut merkittävästi.

Kuva: Dreamstime

Ilmarinen edellyttää sijoituskohteiltaan suunnitelmia ja toimenpiteitä päästövähennysten tekemiseksi. Hiilineutraali salkku tarkoittaa varautumista ilmastonmuutoksen luomiin riskeihin pitkällä aikavälillä.

Ilmarisen hallitus on hyväksynyt tavoitteen, jonka mukaan Ilmarisen sijoitukset ovat hiilineutraaleja vuoden 2035 loppuun mennessä. Tavoite on linjassa Suomen valtion tavoitteen kanssa ja selvästi nopeampi kuin esimerkiksi EU:n tavoite.

– Laskennallisesti hiilineutraalin sijoitussalkun saa helpoiten poistamalla kaikkein saastuttavimmat yhtiöt. Tällä ei kuitenkaan ole vaikutusta todellisiin päästöihin varsinkaan lyhyellä aikavälillä. Meidän tavoitteemme on vaikuttaa siihen, että sijoituskohteemme tekisivät todellisia päästövähennyksiä eli päästöt kokonaisuudessaan pienenisivät, sanoo Ilmarisen sijoituksista vastaava varatoimitusjohtaja Mikko Mursula.

Ilmarinen suosii salkussaan jatkossa vähähiilisiä yrityksiä ja edellyttää sijoituskohteiltaan muutosta kohti vähähiilisempää yhteiskuntaa. Ilmarinen myös edellyttää, että sen sijoituskohteet integroivat Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet osaksi strategiaa ja raportointia. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tieteeseen perustuvien päästövähennystavoitteiden (Science Based Targets) asettamista.

Riippuvuus fossiilisista polttoaineista on riski sijoittajalle

Osana hiilineutraaliustavoitetta Ilmarinen ei sijoita yrityksiin, joiden liiketoimintaan liittyvä hiili-intensiteetti eli riippuvuus fossiilisista polttoaineista on merkittävä eivätkä yhtiöllä ole riittäviä päästövähennystavoitteita.

Fossiilisista polttoaineista riippuvaisia yhtiöitä arvioidaan hiiliriskilaskennan avulla. Siinä sijoituskohteen liiketoiminta-alueet jaetaan kolmeen luokkaan: korkean hiiliriskin toiminta, keskitason hiiliriskin toiminta, ja matalan hiiliriskin toiminta. Korkean hiiliriskin luokkaan kuuluvat fossiilisten polttoaineiden valmistus ja käyttö. Fossiilisiin polttoaineisiin lukeutuvat muun muassa kivihiili, fossiilinen öljy ja maakaasu.

Jos yhtiön liiketoiminnasta yli 30 prosenttia muodostuu korkean hiiliriskin toiminnasta, yritykseen voi sijoittaa vain tarkemman arvioinnin perusteella. Rajaa lasketaan asteittain 15 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Arvioinnissa käytetään MSCI:n hiiliriskilaskentaa ja -luokittelua.

Rajan ylittävistä yrityksistä arvioidaan yksityiskohtaisesti muun muassa strategiamuutoksia, raportoinnin kattavuutta ja päästövähennystavoitteita. Lisäksi sijoituspäätökseen voi vaikuttaa yrityksen asema vertailuryhmässään, esimerkiksi päästövähennystavoitteiden merkittävyys ja aikataulutus suhteessa samalla toimialalla toimiviin yrityksiin.

– Fossiilisten polttoaineiden valmistuksesta ja energiakäytöstä riippuvaiset alat muodostavat sijoittajan näkökulmasta niin sanotun hiiliriskin. Riski syntyy esimerkiksi siitä, miten päästökaupan muutokset ja mahdolliset hiilitullit markkina-alueiden välillä vaikuttavat yritysten toimintaan, kertoo vastuullisen sijoittamisen päällikkö Anna Hyrske.

– Esimerkiksi kivihiilen käyttö energiantuotannossa tuottaa valtavat ympäristöhaitat, vaikka sen käytölle on vaihtoehtoja. Taloudellinen riski syntyy, kun useat sijoittajat välttävät sektoria. Sen sijaan kivihiiltä tarvitaan teräksen valmistamiseen, eikä teräksen käytölle ole toistaiseksi uskottavia vaihtoehtoja.

Hyrske muistuttaa, että energiantuotannon asteittaisellakin muuttamisella uusiutuvaksi on myös merkittäviä ihmisoikeusvaikutuksia. Köyhemmät ja kehittyvät talousalueet ovat riippuvaisempia fossiilisista polttoaineista kuin kehittyneet taloudet.

– Sijoittajien täytyy huomioida, että energiantuotannolla ja sen muutoksilla on myös ihmisoikeusvaikutuksia.

Ihmisoikeusvaikutusten arviointi on kokonaisuudessaan tärkeä osa ilmastotoimia. Ilmastonmuutoksen torjuminen on edellytys myös vakaan yhteiskunnallisen tilanteen säilymiselle ja siten edellytys eläkevarojen pitkäjänteiselle tuottavalle ja turvaavalle sijoittamiselle.

Uusi tieto vauhditti uusia tavoitteita

Uudet periaatteet koskevat kaikkia Ilmarisen omaisuuslajeja listatuista pörssisijoituksista listaamattomiin yhtiöihin, yrityslainoihin ja kiinteistöihin. Jokaisessa lajissa otetaan huomioon sen erityispiirteet ja vaatimukset.

– Listaamattomilla yhtiöillä on paljon vähemmän raportointivelvollisuuksia kuin pörssiyhtiöillä. Näihin yhtiöihin meillä on suoria vaikuttamismahdollisuuksia. Epäsuorissa sijoituksissa eli rahastoissa keskitymme käymään vuoropuhelua salkunhoitajien kanssa ja kannustamme heitä integroimaan periaatteet osaksi omia sijoituspäätöksiä, Hyrske sanoo.

– Toivommekin, että mahdollisimman moni sijoittaja ottaisi ilmastonmuutoksen ja sen riskit huomioon. Mitä useampi lähtee mukaan, sen helpompi meidän on saavuttaa oma tavoitteemme. Esimerkiksi maailman suurin varainhoitaja on jo kertonut samansuuntaisista tavoitteista.

Ilmarisen edelliset ilmastotavoitteet otettiin käyttöön vuonna 2016 ja ne ovat voimassa vuoden 2020 loppuun.

– Edellisten periaatteiden laatimisen jälkeen ilmastotiede ja ymmärrys sijoittajien roolista ilmastonmuutoksen torjumisessa on muuttunut merkittävästi. Mitään vuoden 2016 tavoitteista ei voi tai kannata jättää tekemättä, mutta tarve uusille tavoitteille oli ilmeinen, Mursula sanoo.

Uusi tieto vaikuttaa Ilmarisen tavoitteeseen myös jatkossa. Keinoja hiilineutraaliuden saavuttamiselle ei ole lyöty vielä lukkoon. Tavoitteita tarkastellaan lyhyempinä välitavoitteina, joiden toteutumista seurataan. Seuraavat välietapit asetetaan tehtyjen toimenpiteiden tulosten pohjalta.

Ilmarinen/CO2-raportti

Bookmark and Share






10


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska