Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 06.04.2020

Ilmastouutisia

Suomi vie peltojen kipsikäsittelyä maailmalle John Nurmisen Säätiön johtamassa Gypsum Initiative -hankkeessa


25.02.2020 08:13

Alustavien arvioiden mukaan laajan mittakaavan peltojen kipsikäsittely koko valuma-alueella voisi vähentää maatalouden fosforikuormitusta Itämereen jopa 25 prosenttia eli 1 500 – 2 000 tonnia.

John Nurmisen Säätiö, Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto ovat käynnistäneet Gypsum Initiative -hankkeen, jonka tavoitteena on levittää tietoa tehokkaaksi vesiensuojelutoimeksi havaitusta peltojen kipsikäsittelystä Itämeren alueella sekä selvittää menetelmän soveltuvuutta eri maissa. Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta ulkoministeriön myöntämällä Itämeren, Barentsin ja arktisen yhteistyön määrärahalla.

”Suomi voi luoda edellytyksiä kipsin laajemmalle käytölle maatalouden vesiensuojelukeinona, mikä on suuri mahdollisuus koko Itämeren suojelulle. Tämä edistäisi sitä, että kipsi tunnistetaan meren tilaa parantavana keinona Itämeren suojelukomission uudistettavassa toimintaohjelmassa sekä EU:n maatalouden tukirahoituksessa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Kipsin levityksestä on kokemusta eri puolilta maailmaa, mutta Itämeren alueella sitä on toistaiseksi hyödynnetty vesiensuojelutoimena vain Suomessa. ”Kipsiä on käytetty maanparannusaineena vuosisatoja, mutta vesien rehevöitymistä vastaan taistelussa sitä on kokeiltu vain runsaan kymmenen vuoden ajan. Laajoja peltoaloja koskevia tutkimuksia on toteutettu vain Suomessa”, sanoo erikoistutkija Petri Ekholm Suomen ympäristökeskuksesta.

Suomessa kipsikäsittelystä on saatu hyviä kokemuksia vesiensuojelutoimena Savijoella Varsinais-Suomessa sekä Vantaanjoella. Molemmilla valuma-alueilla kipsikäsiteltyjen peltojen fosforikuormitus pieneni välittömästi peräti 50 prosentilla ja hyvin kohtuullisin kustannuksin.

Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto ovat suositelleet, että menetelmän käyttöönottoa tulisi selvittää muuallakin Itämeren alueella, kuten Virossa, Puolassa, Ruotsissa ja Tanskassa. ”Alustavien arvioiden mukaan laajan mittakaavan peltojen kipsikäsittely koko valuma-alueella voisi vähentää maatalouden fosforikuormitusta Itämereen jopa 25 prosenttia eli 1 500 – 2 000 tonnia. Tämä mahdollisuus pitäisikin ottaa pikaisesti käyttöön”, kannustaa professori Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta.

Nyt käynnistettävässä kaksivuotisessa hankkeessa on tavoitteena luoda kipsikäsittelyn mahdollistavat viljelijöiden, tutkijoiden ja viranomaisten yhteistyöverkostot Baltiaan, Puolaan, Saksaan, Ruotsiin ja Tanskaan, tehdä pienen mittakaavan laboratoriokokeita kipsin soveltuvuudesta paikallisiin olosuhteisiin sekä valmistella kipsin laajamittaisempaa käyttöä ja sen saamista kansallisiin maatalouden tukiohjelmiin Itämeren rantavaltioissa.

”Maatalouden ravinnepäästöjen vähentäminen koko valuma-alueella on Itämeren suojelun kohtalonkysymys, ja samalla äärimmäisen haastavaa. Kipsikäsittely on ainutlaatuisen kustannustehokas ja nopeavaikutteinen vesiensuojelumenetelmä. Siksi olemme iloisia, että voimme säätiönä tarjota osaamisemme tämän suomalaisen innovaation käyttöönoton edistämiseksi Itämeren alueella”, sanoo John Nurmisen Säätiön asiamies Annamari Arrakoski-Engardt.

John Nurmisen Säätiö/CO2-raportti

Bookmark and Share






10


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska