Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Tiistai 21.01.2020

Ilmastouutisia

Asuinrakennuksille myönnettävissä yhteensä 100 miljoonaa euroa energia-avustuksia vuosille 2020-2022


17.01.2020 08:00

Kerrostalon seinäeristys

Kuva: CO2-raportti.fi

Valtioneuvosto antoi asetuksen asuinrakennusten energia-avustuksista. Avustuksia myönnetään asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin, yhteensä 20 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja 40 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2021–2022.

”Energia-avustukset ovat tärkeä ilmastoteko. Ne antavat yhä useammalle taloudellisen mahdollisuuden parantaa oman kodin energiatehokkuutta ja pienentää näin asumisen ilmastopäästöjä. Jokainen erittäin energiatehokkaaksi korjattu rakennus on askel kohti hiilineutraalia Suomea 2035”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Avustuksia voivat hakea kerros- ja rivitaloyhtiöt, valtion tuella rahoitettuja vuokra-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja omistavat yhteisöt, joille myönnetään perusparannuskorkotukilainaa sekä omakoti-, pari- ja ketjutalojen omistajat. Avustusta voi saada kaikenikäisiin rakennuksiin. Se ei ole tulosidonnainen.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää avustukset. Avustusta voi hakea ARAsta 2.1.2020 alkaen. Avustusta voi saada korjaushankkeen suunnittelukustannuksiin, jotka ovat syntyneet 1.10.2019 alkaen sekä toteuttamiskustannuksiin, jotka ovat muodostuneet 1.1.2020 lähtien.

Avustusta voi saada jopa tuhansia euroja asuntoa kohti

Avustusta myönnetään korjaushankkeen kustannuksiin, jotka liittyvät energiatehokkuuden parantamiseen, energian käytön tehostamiseen, sisäilmasto-olosuhteiden parantamiseen, järjestelmän säätöön, tasapainotukseen ja ohjaukseen sekä järjestelmän oikean toiminnan varmistamiseen.

Jotta avustusta voi saada, korjaushankkeen täytyy parantaa rakennuksen energiatehokkuutta enemmän kuin korjaamisen yhteydessä normaalisti edellytetään. Avustuksen saamisen edellyttämät tasot on säädetty asetuksessa. Energiatehokkuuden paraneminen täytyy osoittaa energiatodistuksella.

Kerros- tai rivitaloon, joka korjataan vähintään 20 % energiatehokkaammaksi kuin voimassaolevat säädökset edellyttävät, voi saada jopa 4 000 euroa avustusta asuntoa kohti. Vastaavan tuen voi saada omakoti- tai paritaloon, joka korjataan vähintään 30 % energiatehokkaammaksi kuin voimassaolevat säädökset edellyttävät. Avustusta voi saada jopa 6 000 euroa asuntoa kohti, kun rakennus korjataan lähes nollaenergiatasolle.

Avustusta myönnetään kuitenkin enintään 50 % korjaushankkeen toteutuneista kustannuksista, jotka ARA on hyväksynyt avustettaviksi avustuspäätöksessään. ARA katsoo hankekohtaisesti, mikä osa korjaustyön kustannuksista käy avustettaviksi. Hyväksyttyihin kustannuksiin lasketaan mukaan suunnittelu-. työ- ja rakennuskustannukset arvonlisäveroineen.

Avustusta useisiin energiatehokkuutta parantaviin ratkaisuihin

Avustusta voi saada esimerkiksi öljylämmityksestä luopumiseen, rakennuksen eristeiden parantamiseen tai energian käytön kysyntäjoustoa parantaviin ratkaisuihin. Avustusta voi siis saada myös toimiin, joiden vaikutus ei näy energiatodistuksessa, mutta jotka esimerkiksi tehostavat energian käyttöä. Koko korjaushankkeen lopputuloksen täytyy kuitenkin täyttää avustuksen saamisen ehtona oleva koko rakennuksen energiatehokkuuden parantuminen.

Monessa tapauksessa tarvitaan useita toimenpiteitä, jotta rakennuksen energiatehokkuus paranee riittävästi avustuksen saamiselle.
Energiatehokkuuden parantuminen lasketaan vertaamalla korjaushankkeen jälkeistä energiatehokkuutta rakennuksen rakentamisajankohdan tai viimeisimmän käyttötarkoituksen muutoksen ajankohdan mukaiseen tasoon. Laskenta tehdään vertaamalla energiatehokkuutta kuvaavia E-lukuja. Aiemmin tehdyt energiatehokkuuden parannukset voi ottaa laskennassa huomioon, mutta niihin ei saa avustusta. Laskennan tueksi julkaistaan ohje vuoden 2020 alkuun mennessä.

Hakijan tulee avustusta hakiessaan esittää rakennusalan ammattilaisen allekirjoittama suunnitelma ja kustannusarvio toimenpiteistä, joilla rakennuksen energiatehokkuutta parannettaisiin vähintään avustuksen edellyttämään tasoon.

Avustus maksetaan korjaustyön valmistuttua, kun energiatehokkuuden paraneminen on todistettu ARA:lle energiatodistuksella. Jos energiatehokkuus ei parane suunnitelmien mukaisesti tai sitä ei osoiteta energiatodistuksella, ARA ei voi maksaa avustusta, vaikka se olisi alun perin myönnetty.

Ympärisöministeriö/CO2-rportti

Bookmark and Share






52


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>