Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 24.10.2019

Ilmastouutisia

Vajaasti hyödynnetyt kotimaiset kalalajit voivat auttaa Itämerta toipumaan ja tarjota uuden kestävän proteiinin lähteen


02.10.2019 08:00

Itämeri kärsii liiallisesta ravinnekuormituksesta, rehevöitymisestä, joka vaikuttaa kalakantojen ja meren eliöstön herkkään ekosysteemiin sekä veden kokonaislaatuun. Vaikka olemme onnistuneet löytämään ratkaisuja maalta tulevan ravinnekuormituksen hillitsemiseen, meidän on kiireellisesti puututtava myös viime vuosikymmenten aikana Itämereen kertyneiden liikaravinteiden poistamiseen.

Kalastus on tehokas keino kierrättää ravinteita Itämerestä maalle ja se auttaa parantamaan rehevöityneiden vesistöjen tilaa. Suomessa kalastus poistaa vesistöistä vuosittain 700 tonnia fosforia, mikä on yli kaksi kertaa Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelusopimuksessa Suomelle asetettu maalta tulevan fosforin vähennystavoite.

Särkikalat, kuten lahna ja särki, menestyvät rehevöityneissä vesistöissä ja niitä löytyykin Itämerestä runsaasti. Vaikka särkikalat ovat terveellistä ja maukasta ruokaa, niitä ei nykypäivänä juurikaan syödä Itämeren alueen maissa.

Suomi on ottanut etumatkaa särkikalojen kalastuksessa. John Nurmisen Säätiö käynnisti vuonna 2015 Lähikalahankkeen Itämeren särkikalojen kaupallistamiseksi ihmisravinnoksi. Ensimmäiset kaupalliset särkituotteet tulivat markkinoille vuonna 2017.

“Olemme innoissamme saadessamme pilotoida uutta Baltic Fish -hanketta Ruotsissa, koska olemme kuulleet Suomessa saaduista hyvistä tuloksista. Tämä ei ole ainoastaan erittäin kustannustehokas keino taistella rehevöitymistä vastaan, vaan se tarjoaa lisäksi paikallisille kalastajille uuden tulonlähteen ja kuluttajille terveellisen ja kestävän proteiinin lähteen. On myös suuri ilo tehdä yhteistyötä suomalaisten kollegoidemme kanssa, sillä näin voimme oppia toisiltamme ja kehittää onnistuneita hankkeita sen sijaan, että työskentelisimme omissa poteroissamme”, sanoo Race For The Baltic -säätiön toimitusjohtaja Peter Wiwen-Nilsson.

Suomalaisen Lähikalahankkeen suuren menestyksen rohkaisemana suomalaiset ja ruotsalaiset järjestöt, kuten Race For The Baltic, Guldhaven Pelagiska, Rädda Lumparn, Ålands Fiskarförbund ja John Nurmisen Säätiö, ovat päättäneet laajentaa hoitokalastusta Ahvenanmaalle ja Ruotsiin. Baltic Fish -hanketta rahoittaa Baltic Sea Action Plan -rahasto.

”Tämä on innovatiivinen, toimintakeskeinen hanke, joka edistää suomalaisten ja ruotsalaisten kumppaneiden välistä yhteistyötä Itämeren ekologisen tilan parantamiseksi. Siksi hanke sopii hyvin BSAP-rahaston toimeksiantoon, sillä se myöntää rahoitusta uudentyyppisille hankkeille, joilla on positiivinen vaikutus Itämereen”, sanoo NEFCO:n vanhempi johtaja ja BSAP-rahaston rahastonhoitaja Anja Nystén.

“Olemme erittäin iloisia yhteistyöstä Ruotsin ja Ahvenanmaan kanssa. Kestävällä tavalla pyydetyn Itämeren luonnonkalan ja erityisesti vähän käytettyjen kalalajien syöminen edistää meren tilaa ja on ympäristöystävällinen ruokavaihtoehto. Paikallisten kalastusyrittäjien tulovirtojen kasvattaminen auttaa lisäksi ylläpitämään perinteistä rannikkokalastusta, joka on tärkeä osa suomalaista ja ruotsalaista saaristokulttuuria”, sanoo Marjukka Porvari, John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeiden johtaja.

Baltic Fish -hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä paikallisviranomaisten kanssa ja sen tavoitteena on luoda yhteiset säännöt kestävälle hoitokalastukselle ja kalastuskäytäntöjen valvomiselle, sekä varmistaa ihmisravinnoksi tarkoitetun kalan turvallisuus. Hankkeessa työskennellään lisäksi kaupallisten tuottajien ja kumppaneiden kanssa toimivien tuotantoketjujen luomiseksi ja tuotteiden kaupallistamiseksi. Ensimmäisten tuotteiden odotetaan tulevan ruotsalaisten kuluttajien saataville vuonna 2020.

“Tämä hanke tarjoaa loistavan mahdollisuuden saattaa kestävästi tuotettuja, paikallisesta kalasta valmistettuja tuotteita Ruotsin markkinoille ja vastata alati kasvavaan ympäristöystävällisen kalaruoan kysyntään. Huolehtimalla koko tuotantoketjusta, aina kalastamoista valmiiseen tuotteeseen saakka, voimme luoda juuri sellaisia tuotteita, joita asiakkaamme haluavat. Tällä tavoin tuemme myös Ruotsin kestävää ruokastrategiaa ja tarjoamme mahdollisuuksia uudelle kalastajien sukupolvelle”, sanoo Guldhaven Pelagiska AB:n toimitusjohtaja Teija Aho.

John Nurmisen säätiö/CO2-raportti

Bookmark and Share






42


Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska