Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 24.10.2019

Ilmastouutisia

Suomen ilmastopaneeli: Kunnat aktiivisia hiilineutraaliuden tavoittelussa, termin määrittelyssä eroja


16.09.2019 08:00

Suomen ilmastopaneelin juuri julkaistu raportti selventää LULUCF-asetusta erityisesti metsien vertailutason laskennan näkökulmasta.

Kuva: Shutterstock

Suomen ilmastopaneelin tuore Hiilineutraalius ilmastopolitiikassa -raportti avaa eroja siihen, miten valtiot, alueet ja kunnat käsittävät hiilineutraaliuden. Raportin mukaan kunnat ja alueet ovat aktiivisesti asettaneet hiilineutraaliustavoitteita, mutta laskentasäännöt kaipaavat yhtenäistämistä kansallisen ja kansainvälisen vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi. Suomen ilmastopaneelin toinen juuri julkaistu raportti selventää LULUCF-asetusta erityisesti metsien vertailutason laskennan näkökulmasta.

Hiilineutraaliudesta on tullut ilmastopolitiikan tavoite. Hiilineutraaliuden termiä ei ole kuitenkaan täsmällisesti määritelty ilmastopolitiikan yhteydessä, ja siksi hiilineutraalius voi merkitä erilaista kunnianhimoa ilmastopolitiikassa riippuen siitä, mitä hiilineutraaliuden termillä tarkoitetaan.

Ilmastopaneeli on selvittänyt tuoreessa raportissaan hiilineutraaliuden tavoitteita valtioiden, alueiden ja kuntien tasolla ja sitä, kuinka hiilineutraaliutta tulisi lähestyä. Nykyhallitus on linjannut Suomen tavoitteeksi hiilineutraaliuden vuonna 2035. Yleisesti tavoitteen on tulkittu tarkoittavan tilannetta, jossa Suomen päästöjen ja maankäyttösektorin (LULUCF) nettonielun yhteenlaskettu määrä on nolla. Tulkinta on yhtenäinen EU:n pitkän aikavälin ilmastoneutraaliuden tavoitteen kanssa.

Ilmastopaneelin mukaan hiilineutraalius tulisi aina määritellä täsmällisesti. Paneelin mukaan hiilineutraaliuden tulisi kehittyneissä maissa olla ilmastonmuutoksen hillintätyön päätavoitteen sijaan vasta välitavoite. Hiilineutraaliuden jälkeen valtioiden tulisi päästä nettonegatiivisiksi, jolloin nielut, eli poistumat, olisivat päästöjä suuremmat.

Suomen kunnat ja alueet innokkaita hiilineutraaliuden tavoittelussa


Suomessa on 15 kuntaa ja kaupunkia, jotka ovat sitoutuneet saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2030 mennessä. Näiden lisäksi kaksi maakuntaa on sitoutunut tavoittelemaan hiilineutraaliutta vuoteen 2035 ja 2040 mennessä.

Suomessa alueiden ja kuntien kasvihuonekaasupäästöt lasketaan pääsääntöisesti käyttöperusteisella menetelmällä, joka ottaa huomioon alueen ja kunnan ulkopuolella aiheutetut energian tuotannon suorat päästöt. Laskennassa esiintyy kuitenkin eroja, jotka pitäisi yhtenäistää maamme sisällä kansainvälisesti vertailukelpoisella tavalla.

Alueiden ja kuntien tulisi soveltaa samoja laskentasääntöjä, joilla tavoitellaan valtion hiilineutraaliutta. Alueet ja kunnat voivat käyttää ulkomailta hankittuja kompensaatioita samoilla säännöillä kuin valtio. Suomessa on ollut suuria odotuksia sisällyttää kompensaatioihin peltojen, soiden ja metsien hiilinielujen kasvattaminen. Kotimaan sisällä on mahdollista tehdä kompensaatiota tarjoavia toimenpiteitä, jos ne täyttävät samat ehdot kuin hyväksyttävät kompensaatiot ulkomailta.

Myös kaksoislaskenta eri alueiden ja kuntien välillä on vältettävä erillisen päästöjen tai nielujen korvamerkinnän avulla. Kotimaassa toteutettavien kompensaatioiden sovellusalueista ja säännöistä tarvitaan myös nykyistä parempi tietopohja, jotta niiden ilmastovaikutukset olisivat odotusten mukaisia.

Fakta: Hiilineutraaliuden tarkastelutavoissa suuria eroja valtioiden välillä

•Yleensä valtiot tarkastelevat vain rajojensa sisällä tapahtuvia päästöjä. Esimerkiksi Ranskassa tarkastelussa on kuitenkin mukana kansainvälisen laiva- ja lentoliikenteen päästöt.

•Hiilineutraaliudessa lähtökohtana on kasvihuonekaasupäästöjen vähennys. Ruotsissa vähennystaso on määritelty 85 prosentiksi vuonna 2045 vuoden 1990 päästötasosta. Osa valtioista, kuten Suomi, ei ole määritellyt päästöille omaa tavoitetasoa osana hiilineutraaliustavoitetta.

•Hiilineutraaliuden saavuttamiseen voidaan myös laskea koko maan LULUCF-nettonielu tai erikseen tämän tason ylittävä osa, eli niin sanottu lisäinen nielu. Esimerkiksi Ruotsin mallissa hiilineutraaliuden saavuttamisessa otetaan huomioon vain lisäiset nielut.

•Nettonollapäästöjä voidaan tavoitella myös poistamalla teknisesti ilmakehästä hiilidioksidia ja varastoimalla päästöt pysyvästi pois ilmakehästä.

•Joissain maissa jäljelle jääneiden päästöjen vähentämiseen hyödynnetään kansainvälisiä päästöjen hyvitysjärjestelmiä, eli kompensaatioita. Suomi ei ole toistaiseksi esittänyt hyödyntävänsä kompensaatiomenettelyä, mutta esimerkiksi Ruotsi on ottanut kompensaatiot mukaan osaksi hiilineutraaliuden tavoittelua.

LULUCF-raportti selventää metsien vertailutason laskentaperiaatteita


LULUCF-asetuksella säädellään, kuinka maankäyttösektori sisällytetään EU:n energia- ja ilmastokehyksen vuoden 2030 tavoitteisiin. Suomen ilmastopaneelin LULUCF-raportissa on selvitetty, millainen LULUCF-asetus on ja kuinka metsien vertailutaso määräytyy ja toimii osana maankäyttösektorin päästölaskentaa. Raportti auttaa toimijoita ymmärtämään, millaiseen politiikkaan maankäyttösektori EU:ssa asettuu.

Metsien vertailutaso on kuvaus siitä, kuinka suureksi metsien hiilinielu muodostuisi laskentakaudella, jos jäsenvaltiossa noudatetaan kestävän metsänhoidon käytäntöjä aiemman vertailukauden mukaisesti. LULUCF-raportin mukaan jäsenvaltioiden metsien vertailutason määrittämistavat poikkeavat toisistaan merkittävästi – raportti tunnistaa ainakin yhdeksän erilaista laskentaperiaatetta.

Jäsenvaltioiden käyttämät metsien vertailutason määrittämisperiaatteet poikkeavat toisistaan, sillä LULUCF-asetus ei vaadi jäsenvaltioita käyttämään samanlaisia lähestymistapoja. Tämän taustalla ovat erot metsänhoitokäytännöissä, metsävaratiedoissa ja metsien kehityksen mallinnusperinteissä, joita puolestaan selittävät erot metsien rakenteessa, metsäsektorin kansantaloudellisessa merkityksessä ja metsien pinta-alassa suhteessa maa-alaan. LULUCF-asetusta voidaan myös tulkita jäsenvaltioissa lukuisin eri tavoin.

Raportin mukaan metsien ikäluokkajakaumalaskelmat osoittavat, että LULUCF-asetus on oikeassa, kun se korostaa metsien ikäluokkarakenteen dynamiikan ennakoimista vertailutasojen laskemisessa, kun tavoitteena on hiilinielujen vahvistaminen. Asetuksen mukaan menneisyydessä toteutuneeseen hakkuutasoon perustuva hakkuuintensiteetin määritys ei anna mahdollisuutta sopeuttaa hakkuusuunnitelmaa ilmastonmuutoksesta tai metsänhoidosta johtuviin muutoksiin.

Metsien vertailutason määrittäminen on jäsenvaltioille annettu, ensimmäistä kertaa toteutettava monivaiheinen prosessi, jossa joudutaan tekemään lukuisia valintoja. Yksittäisillä valtioilla on olla kannustin pyrkiä mahdollisimman alhaiseen metsien vertailutasoon verrattuna metsien todelliseen hiilinieluun laskentakaudella. Se mahdollistaisi lisähakkuut ilman päästökompensointeja. LULUCF-asetuksen kriteereillä ja vertailutasolaskelmien teknisellä arvioinnilla lisätään metsien vertailutasolaskelmien avoimuutta ja minimoidaan kansallisia pyrkimyksiä strategiseen raportointiin.

Jäsenvaltiot ovat toimittaneet komissiolle kansallisen metsätalouden tilinpidonsuunnitelman sekä ehdotuksen metsien vertailutason suuruudesta vuosina 2021–2025. Komission asettama asiantuntijaryhmä arvioi raportit keväällä 2019, ja käytännössä kaikki jäsenvaltiot joutuvat muokkaamaan tilinpitosuunnitelmiaan ja vertailutasoehdotuksiaan. Päivitetyt raportit on toimitettava komissiolle vuoden 2019 loppuun mennessä, ja komissio vahvistaa jäsenvaltioiden metsien vertailutasot vuonna 2020.

Lue hiilineutraalius- ja LULUCF-raportit kokonaisuudessaan täältä:

Hiilineutraalius ilmastopolitiikassa – valtiot, alueet ja kunnat

LULUCF-asetus ja metsien vertailutaso

Ilmastopaneeli/CO2-raportti

Bookmark and Share






42


Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska