Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 24.10.2019

Ilmastouutisia

Puupohjaiset tuoteinnovaatiot kiinnostavat Euroopan metsäjohtajia


17.09.2019 08:00

Uusi puun näyttelyssä esiteltiin toistakymmentä suomalaista puukuituinnovaatiota pakkauksista maanparanteisiin.

Kuva: Uusi puu

Euroopan unionin jäsenmaiden ja Euroopan komission 40 korkeinta metsävirkamiestä kokoontui syyskuun alussa Finlandia -talolle keskustelemaan EU:n tulevasta metsästrategiasta osana Suomen EU:n puheenjohtajuuskauden ohjelmaa. Uusi puu esitteli tilaisuudessa suomalaisia, jo kaupallisessa tuotannossa olevia puupohjaisia ratkaisuja.

Puupohjaiset konkreettiset tuotteet herättivät paljon kiinnostusta kokouksen osanottajien keskuudessa ja Uusi puun näyttelyn ympärillä olikin kuhinaa ja keskustelua kaikilla kokoustauoilla.

Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) metsä- ja sahateollisuusosaston päällikkö Paola Deda oli ensimmäisten joukossa ihastelemassa puuraaka-aineista valmistettuja tuotteita.

”Tämä näyttely kertoo metsä- ja kiertotaloudesta käytännössä. On erittäin tärkeää näyttää, että puun hyödyntäminen monissa erilaisissa tuotteissa on mahdollista ja kannustaa muitakin toimijoita vastaaviin innovaatioihin. Tuotteet ovat toimivia ja suomalainen muotoilu on aina kaunista katsella”, Deda kiittelee.

”UNECE työskentelee erityisesti puun käytön edistämiseksi rakentamisessa. Olen myös erittäin kiinnostunut tuotteista, jotka vähentävät muovin käyttöä pakkaamisessa. Uusiutuvalla puukuiduilla tulee olemaan valtavat markkinat pakkaamisen lisäksi myös tekstiiliteollisuudessa.”

Deda toivoo, että siirtyminen uusiutuvien raaka-aineiden käyttöön ja öljyn korvaaminen puulla tapahtuisi huomattavasti nykyistä nopeampaan tahtiin. Hän esittikin Uusi puu -hankkeelle kutsun saapua esittelemään suomalaisia puuinnovaatioita UNECE:n kongressiin Geneveen marraskuussa, jotta osanottajat näkisivät käytännössä, mihin kaikkeen puuta voi käyttää.

Suomi biokiertotalouden edelläkävijä


Saksan maatalousministeriön metsäpoliittinen neuvonantaja, tohtori Aljoscha Requardt, tunnustaa, että Suomi on paljon Saksaa edellä puupohjaisten tuotteiden kehittämisessä.

”Teillä Suomessa kehitetään valtavasti uusia, puupohjaisia tuotteita, kuten pakkauksia, ja kannustetaan muutenkin edistämään biotaloutta. Meillä Saksassa on vielä melko vähän puupohjaisia kuluttajatuotteita, mutta poliittisesti pyrimme ohjaamaan kehitystä siihen suuntaan.”

”Meillä puun käyttöä on pystytty lisäämään erityisesti rakentamisessa, mutta tällä hetkellä kaikille biokuiduille, pellon tuotteet mukaan lukien, kehitetään uusia käyttömuotoja tutkimuskeskuksissa”, Requardt kertoo.

Requardt’in mukaan Saksan autoteollisuus ei vielä juuri käytä puupohjaisia materiaaleja autojen valmistamisessa, joten sieltäkin löytyisi paljon uusia mahdollisuuksia puukuiduille.

Fossiiliset korvattava puulla


Eurooppalaisten metsänomistajien etujärjestön, CEPF:n, ranskalainen pääsihteeri Fanny-Pomme Langue osallistui myös virkamieskokoukseen. Hänkin tutustui kiinnostuneena puutuotenäyttelyyn.

”Kaikki nämä innovaatiot ovat tärkeitä. En oikein osaa nimetä niistä kiinnostavinta, koska oleellista on, että puulla korvataan mahdollisimman paljon fossiilisia raaka-aineita. Kaikki puupohjaiset tuotteet ovat hyödyllisiä ja paljon uusia tuotteita on vielä tulossa esimerkiksi tekstiili- ja lääketeollisuuteen”, Langue uskoo.

”Suomi ja muutkin Pohjoismaat ovat huomattavasti sitoutuneempia biotalouden edistämiseen kuin esimerkiksi Ranska, mutta kehitystä on tapahtunut myös Ranskassa ja biomateriaalien tutkimus on lisääntynyt.”


Kokouksen jälkeen osanottajat kävivät tutustumassa puukuitujen jalostamiseen ja tuotekehitykseen VTT:n Bioruukki-pilotointikeskuksessa Espoossa. Ohjelmassa oli myös harvesterin hakkuunäytös ja kuusentaimien istutusta metsätyömaalla. Maa- ja metsätalousministeriön järjestämässä ja ministeri Jari Lepän avaamassa tapaamisessa eurooppalaiset metsäpäättäjät saivat kattavan kuvan Suomen metsäsektorin toiminnasta ja tuotekehityksen innovatiivisuudesta.

Uusi puu/CO2-raportti

Bookmark and Share






42


Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska