Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Sunnuntai 07.06.2020

Ilmastouutisia

Amazon: Kulotetun sademetsän reunalla


18.09.2019 08:00

Tuli tukehtuu rehevässä sademetsässä, mutta vauriot voivat levitä poltetulta alueelta syvemmälle metsään.

Ihan tarkkaan ei vielä tiedetä, mitä reuna-alueen kasveille, eläimille ja elinympäristölle tapahtuu, mutta sitä selvittää Brasiliasta kotoisin olevan akatemiatutija Eduardo Maedan johtama akatemiaprojekti Helsingin yliopistossa. Tavoitteena on löytää tehokkaampia suojelukeinoja.

Kysymys on polttava, sillä kulotus pirstaloi Amazonin sademetsää yhä pienemmiksi lohkoiksi. Ihmisen toiminta tuntuu metsissä kaikkialla maailmassa – jopa 70 prosenttia maailman metsistä luokitellaan reuna-alueeksi, eli niiden lähellä on asutusta, peltoa tai teitä.

Muuttuva mikroilmasto


Keväällä 2019 Eduardo Maeda kävi laserkeilaamassa trooppista sademetsää koealueella, joka on noin 200 kilometriä Manauksesta pohjoiseen keskellä Amazonin sademetsää. Koealueen ympäriltä puut on poltettu jo 30 vuotta sitten, joten siellä näkyvät kulotukset pitkän aikavälin vaikutukset reuna-alueen metsään.

Tutkijatohtori Matheus Nunes on parhaillaan Brasiliassa ja jatkaa mittauksia. Hän laserkeilaa metsää 15 päivän välein, jotta nähdään miten lehdet puhkeavat, puut kasvavat ja metsä kehittyy.

Lisäksi tutkivat ovat asetelleet metsään valkoista kärpässientä muistuttavia sensoreita, jotka mittaavat lämpötiloja ja kosteutta

Viisivuotisen seurantajakson aikana kertynyttä dataa käytetään metsän rakenteen muutosten mallintamiseen.

Tutkijat ovat havainneet, että metsä ei palaudu entiselleen, vaikka puita ja pensaita kasvaa nopeasti. Sademetsälle tyypillinen veden kiertokulku on pysähtynyt. Tutkijoita kiinnostavat reuna-alueen elinympäristön muutokset, vaikutukset biodiversiteettiin ja sitä kautta ilmastonmuutokseen.

Tavoitteena on löytää parhaat toimet jäljellä olevan hupenevan ja pienemmiksi pirstaloituvan metsän suojelemiseksi. Tällä hetkellä ei tiedetä, miten reuna-alueiden biodiversiteetti kehittyy.

Hakkuuaukot ennakoivat kulotusta


Erityisesti trooppisen sademetsän kohtalo huolestuttaa, koska Amazonin sademetsä on ainutlaatuinen hiilivarasto ja sen kasvillisuuden, eläimistön ja maaperän muodostamaa ekosysteemien kokonaisuus on maapallon monipuolisin.

Brasilian metsätuho etenee aina samalla kaavalla. Sadekauden päätyttyä hakataan myyntikelpoiset puut ja loput murskataan traktorein ja jätetään kuivumaan, jotta ne voidaan sytyttää myöhemmin. Tätä on jatkunut jo vuosikymmenien ajan.

– Satellittikuvista nämä alkuvalmistelut on nähty jo kuukausia etukäteen mutta valitettavasti mitään ei ole tehty kulotuksen estämiseksi, sanoo Maeda.

Viime päivien tulipalot ovat herättäneet kansainvälisen kiinnostuksen, koska savupilvet ovat yltäneet maan suurimpaan kaupunkiin Sao Paoloon.

Hakkuuaukot näkyivät satelliittikuvissa jo ennen kuin ne sytytettiin palamaan.

Huolestuttavaa on myös nykyisen hallinnon välinpitämättömyys. Vasta kasvainvälisten taloudellisten pakotteiden uhka ovat saaneet sen puuttumaan tilanteeseen ja nyt on määrätty väliaikainen kulotuskielto, tosin suurin tuho on jo tapahtunut.

Maedan mukaan kuluttajien ympäristötietoisuus voi auttaa synnyttämään taloudellisia paineita niin, että paikalliset viljelijät joutuvat muuttavat viljelymenetelmiään.

Helsingin yliopisto/CO2-raportti

Bookmark and Share






16


Annika Kangas:
Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle
Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa

Lisää blogeja >>

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nokia
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska