Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Perjantai 20.09.2019

Ilmastouutisia

Kansalaisten hiilijalanjälki halki vuoteen 2030 - neljälle ilmastoratkaisulle jatkorahoitusta


04.09.2019 08:00

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman mukaan kansalaisia kannustetaan puolittamaan hiilijalanjälkensä vuoteen 2030.

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman mukaan kansalaisia kannustetaan puolittamaan hiilijalanjälkensä vuoteen 2030. Ympäristöministeriön ja Motivan Kokeilun paikan kokeiluhaulla etsittiin ideoita hiilijalanjäljen halkaisemiseen helposti ja kannustavasti. Heinäkuuhun mennessä toteutettiin 15 kokeilua arkiliikkumisen, kotien energiatehokkuusratkaisujen sekä kestävän paikallisen kuluttamisen teemoissa. Neljälle kokeilulle myönnettiin yhteensä 37 000 euroa jatkorahoitusta idean kehittämiseen ja kokeilun skaalaamiseen.

Kokeiluja toteutettiin useissa yhteisöissä: lasten harrastetoiminnassa, kaupungin työntekijöiden keskuudessa, perusopetuksessa, koulujen keittiöissä, taloyhtiöissä ja autoilevien työmatkalaisten keskuudessa. Useat kokeilut herättivät yleisöissään innostusta ilmastoystävällisten valintojen tekemiseen ja tavoittivat laajan joukon kansalaisia. Kaikissa opetusta ja koululaisia koskevissa kokeiluissa käyttäjät oppilaat ja opettajat saivat osallistua jo kokeilun alkuvaiheessa.

Kokeiluissa käytettiin kuluttamiseen vaikuttamisen keinoina yhtäältä taloudellisia keinoja (esimerkiksi Lahden kaupungin Motivoin A ja O -kokeilun ilmaiset joukkoliikenneliput) ja toisaalta informaatio-ohjausta (esimerkiksi ympäristökasvatuksen materiaaleja kehittävät kokeilut). Ilmastovalmennuskokeilu selvitti, mitkä keinot toimivat ihmisiin parhaiten. Kokeiluun osallistuvat pitivät tietoa ja valintojen helppoutta tärkeimpinä tekijöinä ilmastotekoihin innostamisessa. Myös vertaistuella nähtiin motivoivaa vaikutusta ilmastovalintojen tekemiseen.

"Saimme upeita tuloksia ja oppeja rahoittamistamme hiilijalanjälkikokeiluista! Kokeilujen onnistumista lisäsi se, että kokeilijajoukko oli sitoutunut kokeiluun jo varhaisesta vaiheesta. Paikalliset kokeilut lisäävät ilmastotyön vaikuttavuutta ja hyväksyttävyyttä; ne tuovat ilmastopolitiikan arkeen. Olemme iloisia, että voimme antaa osalle kokeiluista jatkorahoitusta, jotta kokeiluista saadut tulokset eivät jää tähän," asiantuntija Miia Berger ympäristöministeriöstä sanoo.

Jatkorahoitusta sai neljä kokeilua, jotka ratkovat ilmastoviisaan arjen haasteita, ja joilla on mahdollisuus jatkua pysyvänä toimintana ja laajentua.

• HSY:n Ilmastoinfon Yhteiskäyttöisiä tavarapyöriä vuokrataloyhtiöihin sai 7 000 euron jatkorahoituksen. Kokeilua on tarkoitus jatkorahoituksella laajentaa yhteistyössä vuokra-asumisyhtiö SATO:n kanssa. Neljän kuukauden kokeilu osuu syksy- ja talvikuukausille, mikä antaa arvokasta lisätietoa sähköavusteisen tavarapyörän yhteiskäytöstä vaikeampina vuodenaikoina, ja antaa tietoa sähköavusteisen tavarapyörän vuokrauksen tarpeesta pidemmällä aikavälillä.

• Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto ry:n Parhaat ilmastokasvatuksen ideat kasvattajien helposti hyödynnettäviksi sai 10 000 euron jatkorahoituksen. Kokeilussa kehitettiin opettajien kanssa valmiita materiaalipaketteja ilmastokasvatukseen kouluissa. Kokeilua ja siinä kehitettyjä ilmastokasvatuksen teemareppuja on tarkoitus jatkorahoituksella skaalata laajalle käyttäjäkunnalle. Lisäksi tuotetaan Mappa.fi-palveluun uusi työkalu ilmastokasvatukseen.

• J. Kohvakan ja L. Lehtisen Pantix-panttikokeilu sai astioiden panttijärjestelmän ratkaisumallien kehittämiseen lisärahoitusta 10 000 euroa. Kokeilusta voi lisärahoituksen turvin skaalata isomman ottamalla mukaan useita toimipisteitä, joiden välinen astioiden logistiikka järjestetään. Lisärahoituksella kehitetään yhtenäinen astiasarja, johon panttimerkintä on painettu valmiiksi. Näin se ei voi kulua pois pesussa.

• Ruokajärjestelmätutkija Teea Kortetmäen ja Muuramen kunnan ravitsemuspäällikön Ilja Saralahden Kouluruoka 2030 sai 10 000 euron jatkorahoituksen. Kokeilussa kehitettiin kouluruokalista, jonka hiilijalanjälki on puolitettu, ja joka maistuu oppilaille. Jatkorahoituksen turvin voidaan skaalata Kouluruoka 2030 -lista laajemmin Suomen kouluruokatoimijoiden käyttöön.

Kohti ilmastoviisasta arkea - keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman vuoteen 2030 (KAISU) yksi painopiste on kuntien ja alueiden ilmastotyön vauhdittaminen. Vauhdittamiseen on budjetoitu miljoona euroa vuodessa kaudelle 2018-2020. Kunnat ja alueet ovat avainasemassa, kun Suomi on mukana muiden maiden joukossa hillitsemässä ilmastonmuutosta ympäristöllisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti järkevin keinoin. Yksi tärkeimmistä perusajatuksista on, että tuloksia voidaan hyödyntää laajalti ympäri Suomea.

Ympärisöministeriö/CO2-rportti

Bookmark and Share






34


Juha Lehtonen, Antti Arasto:
Voivatko uudet hiilen lähteet ja uusiutuva sähkö vähentää maankäytön muutospaineita?
Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska