Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 23.05.2019

Ilmastouutisia

Elintarvikealalle Suomen ensimmäinen materiaalitehokkuuden sitoumus


13.02.2019 08:30

Elintarviketeollisuuden, kaupan ja pakkausalan sekä kolmen ministeriön tekemällä sitoumuksella vähennetään ruoan valmistuksen, jakelun ja kulutuksen ympäristövaikutuksia vuosina 2019–2021.
Työ- ja elinkeinoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö sekä Elintarviketeollisuusliitto ry, Päivittäistavarakauppa ry ja Suomen Pakkausyhdistys ry julkistivat 8.2.2019 sitoumuksen, jonka keskeisen sisällön muodostavat mukaan liittyvien yritysten käytännön materiaalitehokkuustoimet.

Kohti kestävämpää elintarvikkeiden valmistusta, jakelua ja kulutusta


Elintarvikealan materiaalitehokkuu¬den sitoumukseen liittyvät yritykset ryhtyvät toimiin, joilla esimerkiksi vähennetään elintarvikkeiden ruokahävikkiä, kehitetään pakkausten ympäristöystävällisyyttä, lisätään ruokajätteen ja materiaalien kierrätystä sekä tehostetaan tavarankuljetusten logistiikkaa.
Tavoitteena on, että ensimmäisen vuoden aikana mukaan liittyvät yritykset edustavat 85 % Päivittäistavarakauppa ry:n ja 20 % Elintarviketeollisuusliitto ry:n jäsenyritysten alan liikevaihdosta. Tavoitteena on myös, että Suomen Pakkausyhdistys ry:n 20 jäsenyritystä liittyy sopimukseen.

– Materiaalitehokkuuden vapaaehtoiset sitoumukset ovat osa kansallista materiaalitehokkuusohjelmaa ja ne edistävät Suomen matkaa kiertotalousyhteiskunnaksi. Sitoumustoiminta edistää vuoropuhelua elinkeinoelämän ja hallinnon välillä. Tavoitteena on yhdessä vähintään saavuttaa, mieluiten ylittää, asetetut tavoitteet ilman pakottavaa sääntelyä, ja että materiaalitehokkuuden sitoumukset laajenevat Suomessa elintarvikealan lisäksi myös muille toimialoille, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.

– Materiaalitehokkuutta lisäämällä säästetään luonnonvaroja ja vähennetään elintarvikealan ympäristövaikutuksia. Mukaan liittyvät yritykset voivat valita toimintansa kannalta mielekkäimmät ja tehokkaimmat keinot saavuttaa tavoitteet. Materiaalitehokkuuden parantaminen tuo niille myös mittavia taloudellisia säästöjä. Samalla yritykset tekevät käytännön työtä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi, asunto- energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

– Olen iloinen, että juuri elintarvikeala haluaa meillä olla vastuullisuuden suunnannäyttäjä myös materiaalitehokkuuden suhteen. Suomalaisessa ruokaketjussa ruokahävikkiä syntyy kaikissa vaiheissa, alkutuotannosta kuluttajaan 450 miljoonaa kiloa vuodessa ja Suomi on osaltaan sitoutunut tavoitteeseen puolittaa hävikki vuoteen 2030 mennessä. Sitoumus on osoitus siitä määrätietoisesta yhteistyöstä, jolla tavoite voidaan todella saavuttaa, korosti maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

– Materiaalitehokkuuden parantamista elintarviketeollisuuden ja kaupan yhteisenä aloitteena alettiin suunnitella jo useampi vuosi sitten. On hienoa, että asia toteutuu nyt sitoumuksena. Haluamme olla edelläkävijöitä ja edistää materiaalitehokkuutta energiatehokkuuden tapaan vapaaehtoisin keinoin yhteistyössä päättäjien kanssa, Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Pia Pohja sanoo.

– Kun elintarvikeala pelaa tehokkaasti yhteen, kuluttaja saa ruokansa tuoreena, hävikkiä vähennetään, materiaalien kierrätys toimii ja päästöjä syntyy mahdollisimman vähän. Kauppa sitoutuu käytännön tekoihin, jotka vähentävät alan ilmastovaikutuksia ja tukevat luonnonvarojen kestävää käyttöä, Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto toteaa.

– Hyvä pakkaus suojelee tuotetta ja vähentää ruokahävikkiä. Ruuan tuotannon ympäristövaikutuksista valtaosa syntyy alkutuotannossa. Jos ruoka pilaantuu ennen sen syömistä, menevät jo syntyneet ympäristövaikutukset hukkaan. Esimerkiksi yhden poisheitetyn kinkkusiivun ympäristövaikutus on suurempi kuin mitä pakkauksen valmistus aiheuttaa. On tärkeää optimoida pakkausmateriaalien käyttö niin, että tuotteen suojaus on riittävää, mutta materiaalia ei käytetä liikaa, Suomen Pakkausyhdistyksen hallituksen jäsen, toimitusjohtaja Mikael Svennas toteaa.

Materiaalitehokkuussitoumuksella elintarvikeala liittyy osaksi kansallista kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta (www.sitoumus2010.fi). Sitoumuksella tuetaan globaalien kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) toteuttamista, rakentamalla kestävää infrastruktuuria sekä edistämällä kestävää teollisuutta ja innovaatioita (tavoite 9), varmistamalla kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys (tavoite 12) ja toimimalla kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan (tavoite 13).

Tavoitteena on, että sitoumusten piirissä tehtävistä yritysten materiaalitehokkuustoimista hyötyy mitatusti niin yritysten kannattavuus, luonnonvarojen kestävä käyttö kuin ympäristökin.

MMM, TEM, YM/CO2-raportti

Bookmark and Share






19


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska