Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Torstai 23.05.2019

Ilmastouutisia

YK:n ilmastokokous Katowicessa käyntiin sunnuntaina 2.12. - Komission visio EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategiasta julkaistiin tänään


30.11.2018 08:45

Euroopan komissio julkaisi ilmastokokouksen alla, keskiviikkona 28.11., visionsa EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategiasta. Vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymistä hahmotellaan visiossa kahdeksan skenaarion kautta, joista kahdessa on lähtökohtana nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä.

Kuva: Flickr

YK:n ilmastosopimuksen osapuolet kokoontuvat Puolan Katowiceen 2.-14.12. neuvottelemaan vuonna 2015 solmitun Pariisin ilmastosopimuksen säännöistä. Säännöt koskevat päästöjen ja niiden vähentämisen raportoimista ja seurantaa sekä sitä, miten ilmastotoimien yhteenlaskettua riittävyyttä arvioidaan ja kiritetään. Nykyiset ilmastotoimet eivät riitä rajoittamaan maapallon keskilämpötilan nousua alle kahden, saati alle puolentoista asteen.

Puolaan kokoonnutaan vajaat kaksi kuukautta sen jälkeen, kun Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi raporttinsa maapallon lämpenemisen rajoittamisesta 1,5 asteeseen. IPCC:n viesti on selvä: tarvittava muutos on ennennäkemättömän suuri ja kaikkien on tehtävä enemmän ja nopeammin, jotta lämpeneminen voidaan vielä hillitä siedettäviin lukemiin. IPCC:n mukaan jo 1,5 asteen lämpeneminen aiheuttaa merkittäviä riskejä ekosysteemeille ja yhteiskunnille, ja riskit karkeasti ottaen tuplaantuvat, jos lämpötila nousee vielä puoli astetta enemmän. Juuri kokouksen alla julkaistu YK:n ympäristöohjelman (UNEP) Emissions Gap -raportti kertoi, että hiilidioksidipäästöt ovat jälleen kasvussa ja tavoitteiden ja toimien välinen kuilu suurempi kuin koskaan aiemmin.

”Elämme kriittisiä aikoja: päästöt on käännettävä laskuun kautta maailman aivan lähivuosina, jotta tavoitteiden saavuttaminen vielä olisi mahdollista. Se vaatii rohkeutta ja määrätietoisia toimia. Suomi, Pohjoismaat ja EU tekevät Katowicessa kaikkensa, jotta laiva kääntyisi oikeaan suuntaan”, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

Tavoitteena yhdet, selkeät säännöt Pariisin sopimuksen toimeenpanolle

Neuvottelut eivät tule olemaan helpot, sillä mailla on varsin erilaisia näkemyksiä siitä, miten ja ketä Pariisin sopimuksen toimeenpanosäännöt koskisivat. Suomen ja EU:n tavoitteena on kuitenkin saada Katowicesta kaikille yhteiset, selkeät säännöt.

”Pariisissa sovittiin, että kaikki maat ovat samalla viivalla. Osa kehittyvistä maista ja erityisesti nopeasti kasvavista talouksista haluaa kuitenkin yhä luoda erottelua sääntöihin eri maaryhmien välille, mikä on täysin Pariisin sopimuksen hengen vastaista. Selkeä ja kaikille yhteinen sääntökirja on myös uskottavuuskysymys Pariisin sopimukselle”, Suomen ilmastopääneuvottelija Outi Honkatukia ympäristöministeriöstä sanoo.

Pariisin sopimus tuli voimaan kaksi vuotta sitten ja tähän mennessä sen on ratifioinut 184 osapuolta. USA ilmoitti kesällä 2017 eroavansa Pariisin sopimuksesta, mutta sopimuksesta on mahdollista irtautua aikaisintaan syksyllä 2019, eli USA osallistuu neuvotteluihin osapuolena edellisvuosien tapaan myös Katowicessa.

Kokouksessa käsitellään Pariisin sopimuksen sääntökirjan lisäksi mm. lyhyen aikavälin ilmastotoimia, ilmastorahoitusta sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista. Katowicessa käydään myös ns. Talanoa-dialogi, joka tuo yhteen ympäri maailmaa vuoden mittaan käytyjen ilmastokeskustelujen viestejä ja tarkastelee, miten maiden kollektiiviset ilmastotoimet suhteutuvat Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteeseen. IPCC:n 1,5 asteen raportti toimii pohjana vuoropuhelulle. Suomen edustajana Talanoa-dialogissa on ministeri Tiilikainen.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistuu kokouksen avajaisiin 3. joulukuuta. Kokouksen ensimmäisellä viikolla valtuuskuntaa johtaa Suomen ilmastopääneuvottelija Outi Honkatukia ja jälkimmäisellä, korkean tason kokousviikolla ministeri Tiilikainen.

EU-komissiolta visio pitkän aikavälin ilmastostrategiasta ilmastokokouksen kynnyksellä

Euroopan komissio julkaisi ilmastokokouksen alla, keskiviikkona 28.11., visionsa EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategiasta. Vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymistä hahmotellaan visiossa kahdeksan skenaarion kautta, joista kahdessa on lähtökohtana nettonollapäästöt vuoteen 2050 mennessä.

”Tämä on EU:lta tärkeä pelinavaus tavoitteiden kiristämiseksi, oikea-aikainen viesti johtajuudesta kansainvälisille kumppaneillemme ja samalla osoitus siitä, että Pariisin sopimuksen toimeenpano etenee. On kuitenkin muistettava, että kyseessä on komission visio, jonka käsittely jäsenmaiden kesken on vasta alkamassa. Pidän tärkeänä, että EU:n pitkän aikavälin strategia on linjassa Pariisin sopimuksen kanssa eli tavoitteeksi tulisi asettaa nettonollapäästöt vuonna 2050. Myös välietapit on asetettava tämän mukaisesti, eli EU:n on tiukennettava omaa 2030-tavoitettaan lähiaikoina”, ministeri Tiilikainen painottaa.

Komission visio kattaa kaikki keskeiset sektorit. Skenaariotarkastelut osoittavat, etteivät kustannustehokkaat ratkaisut, kuten uusiutuva energia, energiatehokkuus ja kiertotalouden vauhdittaminen yhdessä yksittäisten teknologisten ratkaisujen kanssa riitä nettonollapäästöjen saavuttamiseksi, vaan niiden lisäksi tarvitaan myös laajamittaista luonnon hiilinielujen hyödyntämistä sekä muutoksia liikkumistottumuksissa. Myös hiilidioksidin talteenotto ja varastointi on välttämätöntä.

Pariisin sopimuksen mukaan osapuolten on laadittava vuoteen 2050 ulottuva vähähiilisyysstrategia 2020 mennessä. Komission visio pohjustaa EU:n strategian laatimista. Pariisin sopimuksen mukaan maiden tulee myös päivittää päästövähennyssitoumuksensa 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa käytännössä, että EU:n 2030-tavoitteiden päivittämisestä keskustellaan ensi vuoden, todennäköisesti erityisesti Suomen puheenjohtajakauden (syksy 2019) aikana.

Maailman suurimmat ilmastomessut keräävät osallistujia kaupungeista, yrityksistä ja kansalaisyhteiskunnasta

YK:n osapuolikokouksen ohella Katowicessa järjestetään useita sivutapahtumia, jotka keräävät kaupunkiin yhteensä lähes 30 000 ihmistä kokouspäivien ajaksi. Ministeri Tiilikaisella on useita korkean tason kahdenvälisiä tapaamisia, ja lisäksi Tiilikainen puhuu muun muassa yksityisen sektorin biopolttoainetapahtumassa, Irti hiilestä -liittouman tilaisuudessa, fossiilitukien poistoa ajavassa tilaisuudessa sekä lyhyen aikavälin ilmastotoimia koskevassa rahoitusdialogissa. 10. joulukuuta Arktinen neuvosto, jonka puheenjohtajamaana Suomi parhaillaan toimii, järjestää oman tapahtumansa nokipäästöjen eli mustan hiilen ilmasto- ja terveysvaikutuksista. Myös paikallistoimijat ja yksityissektori ovat ilmastomessuilla vahvasti esillä.

Katowicen kokousta ja Suomen valtuuskunnan kuulumisia voi seurata ympäristöministeriön blogista sekä twitterissä #ilmastoCOP24.

YM/CO2-raportti

Bookmark and Share






19


Jaana Kaipainen, Tarja Tuomainen:
Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa
Marja Järvelä:
Kuluttajista ilmastokansalaisiksi
Ilkka Savolainen:
Turvepeltojen päästöjä pitää vähentää
Antti Mäkelä:
Rankkasateet ja rajuilmat - mihin pitää varautua tulevaisuudessa?
Sanna Kopra:
Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?
Pinja Sipari:
Ilmastokasvatusta opettajille
Anne Tolvanen:
Terve luonto osaksi maankäyttöä
Ilkka Savolainen, Sanna Syri:
Puusähköllä ajaa pidemmälle kuin puudieselillä - kumpaan metsiämme siis kannattaa käyttää?
Mikko Alestalo:
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan
Eemeli Tsupari, CO2Esto:
Lehmän lannalla liikenteeseen
Unto Eskelinen:
Yksinkertainen viesti ympäristökestävyydestä
Ilkka Savolainen:
Puun energiakäyttö ei ole ongelmatonta
Antti Iho:
Rajoja ja rakkautta ympäristönsuojelussa
Riitta Silvennoinen:
Bemarin uusi ekologinen elämä
Leena Kontinen:
Ihmisten Pariisi - muutos on alkanut
Piia Moilanen:
Tuottavuusloikka pyöräillen
Teija Lahti-Nuuttila:
Energiatehokkuudella vähemmästä enemmän
Jussi Uusivuori:
Väärät verot tulevat kalliiksi
Aki Mäki-Petäys:
Vaelluskalojen kohtalon hetki - nyt on aika toimia
Oras Tynkkynen:
Pariisin voittajat
Oras Tynkkynen:
Uusi sopimusluonnos avattuna
Emma Lommi:
Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaaleja terveys- ja tasa-arvokysymyksiä
Hanna-Liisa Kangas:
Teknologiayhteistyö tapahtuu kentällä - ei työpajoissa
Hanna Hakko:
Hanasaari suljetaan - seuraavaksi Suomen ja maailman muut fossiilivoimalat
Oras Tynkkynen:
Miksi en taputtanut Malesialle

Lisää blogeja >>

¿Quiénes son los responsables de afrontar el cambio climático?

Source: Infobae - El cambio climático es probablemente el mayor desafío ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difícil el consenso entre los países respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusión: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los países tienen responsabilidad común de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que históricamente los países desarrollados han contaminado más a efecto de construir sus economías que aquellos que están en vías de desarrollo. Y no todos los países tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemática.

Consecuencias del cambio climático en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2°C altera la metilación del ADN y la expresión de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visión sobre las consecuencias del cambio climático en los peces a través de modificaciones epigenéticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Periódico - Las políticas climáticas que se centran en la agricultura y los bosques podrían llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestación e incrementar la captura de carbono en la agricultura podría reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, según un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Äänekoski
Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Hamina
Hankasalmi
Hanko
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Järvenpää
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Kärkölä
Kaarina
Kajaani
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lempäälä
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylöjärvi
Ylivieska