Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Maanantai 18.06.2018


Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun


06.06.2018 08:15

Peltojen kipsikäsittely on osoittautunut tehokkaaksi, turvalliseksi ja viljelijöiden hyväksymäksi keinoksi vähentää maatalouden fosforikuormitusta Itämereen. Tulokset perustuvat laajaan kipsinlevitystä testanneeseen pilottiin Varsinais-Suomessa. Kipsin laajamittaisella käytöllä pystyttäisiin vastaamaan Itämeren suojelukomission (HELCOM) Suomelle asettamiin fosforikuormituksen vähentämistavoitteisiin. Kipsikäsittelyllä olisi suuri potentiaali koko Itämeren tasolla.

Kipsi on tehokas ja turvallinen

Syksyllä 2016 kipsiä levitettiin yli 1500 peltohehtaarille Savijoen valuma-alueella Varsinais-Suomessa. Kipsin levityksen vaikutuksia on seurattu niin pelloilla kuin jokivedessä.

- Savijoen vedenlaadun seuranta vahvistaa aiempien tutkimusten tuloksen: fosforikuormitus pellolta vähenee 50 %, erikoistutkija Petri Ekholm Suomenympäristökeskuksesta kertoo.

Helppoliukoisuutensa vuoksi kipsin (CaSO4∙H2O) sis√§lt√§m√§ sulfaatti huuhtoutuu hiljalleen vesist√∂√∂n. Seurannoissa ja laboratoriotutkimuksissa ei ole kuitenkaan havaittu, ett√§ jokivedest√§ mitatuista sulfaattipitoisuuksista olisi haittaa uhanalaiselle vuollejokisimpukalle, taimenelle tai ison√§kinsammaleelle.

Kipsikäsittelyä edistettävä Suomessa ja Itämeren maissa

Etelä-Suomen rannikkoalueilla kipsikäsittelyyn sopivaa peltopinta-alaa on laskettu olevan noin 540 000 hehtaaria, jolle kipsikäsittelyn käyttöönottoa voisi alkaa valmistella. Kipsikäsittely sopii sujuvasti osaksi tilan töitä. Se ei vähennä viljelyalaa tai laske satoja, mutta voi tehdä peltojen muokkaamisen helpommaksi.

- Kipsikäsittelyllä saataisiin Suomessa vähennettyä 200-300 tonnia fosforia ja koko Itämeren tasolla 1500-2000 tonnia vuodessa. Fosforikilon vähentäminen kipsin avulla maksaa noin 70 euroa, kun se muilla maatalouden keinoilla maksaa noin 220 euroa, professori Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta toteaa.

Pilotin pohjalta laaditaan ehdotus kipsikäsittelyn liittämiseksi suositeltavien ja kansallisesti tuettavien suojelukeinojen joukkoon. Kipsikäsittely lisäisi Itämeren suojelun kustannustehokkuutta, jos se tulisi mukaan keinovalikoimaan esimerkiksi EU-tasolla.

Helsingin yliopisto/ CO2-raportti

Bookmark and Share






22

 +4%  +1%   0%  +2%  +2%

Yhteensä kton CO2 ekv:
495
  - Maatalous:
22
%
  - Jätehuolto:
8
%
  - Lämmitys:
7
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
11
%
  - Tieliikenne:
51
%
Asukasta kohden:
94
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +1
%

ŅQuiťnes son los responsables de afrontar el cambio climŠtico?

Source: Infobae - El cambio climŠtico es probablemente el mayor desafŪo ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen difŪcil el consenso entre los paŪses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusiůn: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los paŪses tienen responsabilidad comķn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que histůricamente los paŪses desarrollados han contaminado mŠs a efecto de construir sus economŪas que aquellos que estŠn en vŪas de desarrollo. Y no todos los paŪses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problemŠtica.

Consecuencias del cambio climŠtico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2įC altera la metilaciůn del ADN y la expresiůn de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visiůn sobre las consecuencias del cambio climŠtico en los peces a travťs de modificaciones epigenťticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de ParŪs?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climŠtico de la ONU que alcanzů el Acuerdo de ParŪs y actual directora del proyecto Misiůn 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de ParŪs y cediendo a otros paŪses el liderazgo de la economŪa baja en carbono.

Reducir la deforestaciůn e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climŠtica y de seguridad alimentaria

Source: El Periůdico - Las polŪticas climŠticas que se centran en la agricultura y los bosques podrŪan llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaciůn e incrementar la captura de carbono en la agricultura podrŪa reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, segķn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni