Tilaa uutiskirje RSS-syöte
Sunnuntai 22.07.2018


Ilmanlaatu Helsingissä on viime vuosina parantunut


24.04.2018 09:00

Helsingin kaupungin vuonna 2017 voimaan tulleen Ilmansuojelusuunnitelman toteuttaminen on käynnistynyt hyvin. Ilmansuojelusuunnitelma oli laadittava, koska EU:n asettama typpidioksidin vuosiraja-arvo ylittyi kantakaupungin eräissä vilkasliikeisissä katukuiluissa. Suunnitelmassa on runsaasti toimenpiteitä, paitsi typpidioksidin pitoisuuksien pienentämiseksi, myös katupölyn torjumiseksi ja puun pienpolton päästöjen vähentämiseksi.

Katupölyä torjutaan tehokkaasti

Katupölyn hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) mittausten mukaan pienentyneet Helsingissä viime vuosina, mikä osoittaa kaupungin pitkäaikaisen katupölyn torjunnan kehittämisen ja tehtyjen toimenpiteiden olleen tehokkaita. Raja-arvo ei ole ylittynyt mittausasemilla vuoden 2006 jälkeen.

"Hengitettävien hiukkasten raja-arvot ovat kuitenkin edelleen vaarassa ylittyä kantakaupungin katukuiluissa sekä vilkkaasti liikennöityjen väylien varrella, mikäli pölyntorjuntaan ei kiinnitetä jatkuvasti riittävää huomiota", muistuttaa Helsingin kaupungin ympäristöjohtaja Esa Nikunen.

Hyvin pölyisiä päiviä on edelleen joka kevät, kun kadut kuivuvat ja liikennevirta nostaa talven aikana kertyneen aineksen ilmaan. Nastarenkaiden vaikutus pölyn muodostumiseen on tutkimuksissa osoitettu hyvin merkittäväksi. Käytössä jo olevien pölyntorjumiskeinojen lisäksi Ilmansuojelusuunnitelmaan on kirjattu toimeksi kitkarenkaiden käytön edistäminen. Muu ajoneuvoteknologian kehittyminen ei vähennä katupölyä.

Typpidioksidin raja-arvo ylittyy edelleen katukuiluissa

Liikenteen pakokaasupäästöt aiheuttavat edelleen typpidioksidin vuosiraja-arvon ylittymisen osassa keskustan vilkasliikenteisistä katukuiluista. Typpidioksidin pitoisuudet ovat kuitenkin laskeneet, ja katuosuudet, joilla typpidioksidin vuosiraja-arvo ylittyy, ovat lyhentyneet vuodesta 2016. Yhä edelleen raja-arvon arvioidaan kuitenkin ylittyvän 2,3 kilometrin alueella ja olevan vaarassa ylittyä lähes viiden kilometrin alueella.

"Monilla katuosuuksilla ilmanlaatutilanne on parantunut. Kuitenkaan ei voida vielä varmuudella sanoa, etteikö typpidioksidin raja-arvon ylitysvaaraa enää niillä olisi, jos jatkossa tulee kylmiä pakkastalvia", sanoo Helsingin kaupungin ympäristötarkastaja Suvi Haaparanta.

Vaikka typpidioksidin sekä pienhiukkasten pitoisuuksien lasku johtuu pitkälti yleisestä ajoneuvoteknologian kehittymisestä ja päästöjen pienenemisestä, myös ilmanlaadun kannalta suotuisat sääolosuhteet ovat vaikuttaneet kehitykseen: edellistalvet ovat olleet leutoja, ilma on sekoittunut hyvin eikä inversiotilanteita ole juuri ollut.

Myös Helsingin omat toimet ovat vähentäneet päästöjä. Autoliikenteen määrä on vähentynyt kantakaupungissa, ja muun muassa pyöräilyyn on panostettu. Helsingin seudun liikenteen bussien päästöt ovat alentuneet asetettujen tavoitteiden mukaisesti kaluston uusiutumisen, pakokaasujen puhdistuslaitteistojen sekä biopolttoaineiden käytön seurauksena. Tämä on parantanut ilmanlaatua erityisesti kaduilla, joilla kulkee useita bussilinjoja.

Ajoneuvoliikenteen hinnoittelu todettiin ilmansuojelusuunnitelman laadinnan yhteydessä tehdyissä mallinnuksissa tehokkaimmaksi yksittäiseksi toimenpiteeksi pienentää typpidioksidin pitoisuuksia kantakaupungin vilkasliikenteisissä katukuiluissa. Ympäristölautakunta teki toukokuussa 2017 kaupunginhallitukselle esityksen, että se vetoaisi valtioon lainsäädännön muuttamiseksi niin, että alueellisten maksujen käyttöönotto mahdollistuisi ja että saadut varat olisi mahdollista kohdentaa ko. alueelle. Myös Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmaa laadittaessa havaittiin hinnoittelu oleelliseksi keinoksi liikenteen CO2-päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi.

Helsingin kaupunki/CO2-raportti

Bookmark and Share






22

 +4%  +1%   0%  +2%  +2%

Yhteensä kton CO2 ekv:
495
  - Maatalous:
22
%
  - Jätehuolto:
8
%
  - Lämmitys:
7
%
  - Kuluttajien sähkönkulutus:
11
%
  - Tieliikenne:
51
%
Asukasta kohden:
94
kg
Muutos edelliseen viikkoon:
 +1
%

¬ŅQui√©nes son los responsables de afrontar el cambio clim√°tico?

Source: Infobae - El cambio clim√°tico es probablemente el mayor desaf√≠o ambiental y social que enfrenta la humanidad, y que fue generado por el ser humano. Es un problema global que se resuelve en forma global, en donde existen muchos matices que hacen dif√≠cil el consenso entre los pa√≠ses respecto a las decisiones que deben tomarse. Sin embargo, todos reconocen el siguiente principio como marco de discusi√≥n: principio de responsabilidades comunes pero diferenciadas. Este principio reconoce que todos los pa√≠ses tienen responsabilidad com√ļn de solucionar el problema, aunque no todos en el mismo nivel y grado, ya que hist√≥ricamente los pa√≠ses desarrollados han contaminado m√°s a efecto de construir sus econom√≠as que aquellos que est√°n en v√≠as de desarrollo. Y no todos los pa√≠ses tienen la misma capacidad y recursos para enfrentar la problem√°tica.

Consecuencias del cambio clim√°tico en los peces

Source: El tiempo - Una subida de 2¬įC altera la metilaci√≥n del ADN y la expresi√≥n de genes claves para la supervivencia y el desarrollo. Este estudio ofrece una nueva visi√≥n sobre las consecuencias del cambio clim√°tico en los peces a trav√©s de modificaciones epigen√©ticas en todo el genoma

Could evaporation be the next renewable energy?

Source: Reuters - Wind and solar power are growing as sustainable alternatives to fossil fuels, but storing renewable energy through the night, when the sun isn?t shining, or when no wind is rotating the turbines, remains a hurdle.

Figueres: ?Estados Unidos pierde competitividad saliendo del Acuerdo de París?

Source: EFE Verde - La ex secretaria de cambio climático de la ONU que alcanzó el Acuerdo de París y actual directora del proyecto Misión 2020, Christiana Figueres, subraya que EE.UU. "se queda rezagado y pierde competitividad" abandonando el Acuerdo de París y cediendo a otros países el liderazgo de la economía baja en carbono.

Reducir la deforestación e incrementar captura de CO2 en el suelo, una estrategia climática y de seguridad alimentaria

Source: El Peri√≥dico - Las pol√≠ticas clim√°ticas que se centran en la agricultura y los bosques podr√≠an llevar al aumento de los precios de los alimentos, pero reducir la deforestaci√≥n e incrementar la captura de carbono en la agricultura podr√≠a reducir significativamente las emisiones de gases de efecto invernadero, evitando riesgos para la seguridad alimentaria, seg√ļn un nuevo estudio publicado en 'Environmental Research Letters'.

Kunnat CO2-raportissa

Alavus
Aura
Espoo
Eurajoki
Forssa
Hamina
Hankasalmi
Hartola
Hausjärvi
Heinola
Helsinki
Hollola
Hyvinkää
Hämeenkyrö
Hämeenlinna
Iisalmi
Iitti
Ikaalinen
Ilmajoki
Ilomantsi
Imatra
Janakkala
Joensuu
Jokioinen
Jyväskylä
Järvenpää
Kaarina
Kangasala
Karkkila
Kauniainen
Kemi
Kemiönsaari
Kerava
Kirkkonummi
Kiuruvesi
Kokkola
Kotka
Kouvola
Kuhmoinen
Kuopio
Kuortane
Kurikka
Kuusamo
Kärkölä
Lahti
Laitila
Lappeenranta
Lapua
Lieto
Lohja
Loimaa
Loviisa
Masku
Mikkeli
Mynämäki
Mäntsälä
Mänttä-Vilppula
Naantali
Nakkila
Nousiainen
Nurmijärvi
Orimattila
Oulu
Padasjoki
Paimio
Parainen
Parikkala
Pirkkala
Pori
Pornainen
Porvoo
Posio
Punkalaidun
Pyhtää
Raahe
Raisio
Rauma
Riihimäki
Rovaniemi
Rusko
Salo
Sastamala
Sauvo
Seinäjoki
Sipoo
Somero
Suomussalmi
Suonenjoki
Sysmä
Taivalkoski
Tampere
Turku
Tuusula
Ulvila
Uusikaupunki
Vaasa
Vantaa
Varkaus
Vihti
Ylivieska
Ylöjärvi
√Ą√§nekoski







Etelä-Suomen Lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni